Saamelaiskäräjävaaleissa ensi kertaa järjestetty varsinainen vaalipäivä epäonnistui tavoitteessaan - äänestysinnon nostamisessa. Sunnuntaina avoinna olleilla neljällä äänestyspaikalla oli tuntia ennen ovien sulkeutumista käynyt vasta alle sata äänioikeutettua. Katumuspäiväksi ristityn vaalipäivän tarve joutuukin tiukkaan harkintaan. Aiemmin vaalit on hoidettu pelkästään postitse.
Äänestysinnon kohottamisen lisäksi vaalipäivästä haluttiin tehdä tärkeä, saamelaisten oma tapahtuma. Vaalilautakunnan varapuheenjohtajan Kari Torikan mukaan äänestyspaikoille ilmaantui kuitenkin turhan niukasti väkeä.
Perjantaihin mennessä saapuneet postiäänet ja vaalisunnuntain anti nostivat yhdessä äänestysprosentin vasta noin 50:een, kun vuoden 1999 vaaleissa prosentti oli 57,4. Postiääniä otetaan vastaan maanantai-iltaan asti.
"Niukkaan äänestysintoon lienee osaltaan vaikuttanut luontoon väkeä houkutellut hieno syyssää sekä juuri alkanut hirvestys. Menestys oli kuitenkin niin huono, että vaalipäivän mielekkyys jouduttaneen pohtimaan uudestaan", arvelee Torikka.
Ennakkoon oli pelätty myös vaalipäivän hankaloittavan äänestystä ja lisäävän hylättyjen äänten osuutta. Syyskuun alusta virranneet postiäänet eivät kirjaudu niin, että se estäisi äänen antamisen myös vaalipäivänä.
Oikeusministeriön ohjeiden mukaan vaalipäivänä annettu ääni pysyy voimassa, mikäli äänestäjä on ilmaissut kantansa myös postitse. Siitä myös sunnuntain saama nimi katumuspäivä. Uusi ajatuksiin tullut äänestäjä saattoi vaihtaa vielä ehdokastaan.
Valtaosa asuu muualla
Suomen noin 7 000 saamelaisesta 5 147:llä on äänioikeus näissä vaaleissa. Äänioikeutetuista 50,5 prosenttia asuu muualla kuin saamelaisalueella, joka käsittää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Muun Suomen suurin saamelaiskeskittymä on pääkaupunkiseudulla.
Torikka sanoo, että muuttoliike murentaa ajatusta, jonka mukaan saamelaiskäräjien keskeinen tehtävä on edistää ja toteuttaa perustuslain mukaista saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Subjektiivinen oikeus kieleen ja kulttuuriin tietyllä tapaa katoaa kotiseudun ulkopuolelle, koska saamenkielisten palvelujen toteutus muualla on käytännössä mahdotonta.
"Nyt valittavien käräjäedustajien keskeiseksi pohdinnan aiheeksi nousevat varmasti keinot, joilla väestöpako saadaan pysähtymään. Käräjät eivät siihen kuitenkaan yksi kykene. Lisäksi tarvitaan valtion aluepolitiikkaa", Torikka huomauttaa.
Vaalin pinnan alla on nähty pientä kytöä eritoten Utsjoen suunnasta. Käräjillä on neljä utsjokista edustajaa, joista kolme ei asettunut enää ehdolle. Vetäytyjiin lukeutuva kunnan vahva vaikuttaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm on aiemmin arvostellut käräjiä muun muassa siitä, että asiat kulkevat liian etäällä tavallisten ihmisten arjesta.
Utsjokisten lisäksi yksi inarilainen käräjäedustaja ei lähtenyt enää mukaan. Ehdokkaita on kaikkiaan 39.
Saamelaisten ylimpään päättävään elimeen valitaan 21 jäsentä. Valittujen nimet selviävät maanantain ja tiistain välisenä yönä.