Vaalien kuumia aiheita ovat ilmastonmuutos, Jäämeren rata ja saamelaisten elinkeinojen ja kielten tulevaisuus.
Saamelaiskäräjävaalit käynnistyvät maanantaina.
Vuonna 2020 alkavalle nelivuotiskaudelle on syksyn vaaleissa pyrkimässä 36 ehdokasta, saman verran kuin viime vaaleissa. Ehdokaslistalta löytyy niin poronhoitajia, eläkeläisiä kuin eri alojen maistereitakin. Uusia ehdokkaita on tänä vuonna 18.
Käräjien historian suurin ehdokasmäärä oli ensimmäisissä saamelaiskäräjävaaleissa vuonna 1995. Vaaleissa oli ehdolla yhteensä 52 ehdokasta.
Vuoden 2015 vaaleissa annettiin yhteensä 3 035 ääntä, äänestysprosentin ollessa 51,6 prosenttia.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo odottavansa vähintään samaa äänestysprosenttia tänä vuonna.
Ehdokkailla on laaja ikähaitari
Saamelaiskäräjiin valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Jokaisesta kotiseutualueen kunnasta on saatava kolme edustajaa.
Inarista ehdolla on 15 henkilöä, Utsjoelta kuusi ja Enontekiöltä sekä Sodankylästä Lapin paliskunnan alueelta molemmista viisi.
Loput viisi ehdokasta tulevat saamelaisalueen ulkopuolelta.
Ehdokkaiden ikähaitari on laaja, 26-vuotiaasta 76-vuotiaaseen. Vaaleissa on tänä vuonna kuusi ehdokasta, jotka ovat iältään 30 vuotta tai alle.
– On erittäin hienoa, että ehdokkaissa on eri ikäluokkien edustajia. Tietenkin iloitsen siitä, että nuoret ovat aktiivisia ja näyttävät kiinnostustaan saamelaisten yhteiskunnallisia asioita kohtaan. On kliseistä sanoa, mutta nuorissa on tulevaisuus ja itse asiassa tulevaisuushan on jo täällä, Sanila-Aikio sanoo.
”Sote-asioiden edistäminen laahaa”
Vaaleissa pinnalla olevia aiheita ovat muun muassa ilmastonmuutos, Jäämeren rata sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuus ja kielten tulevaisuus.
Saamelaiskäräjät on lausunut Jäämeren ratahankeen uhkaavan yksiselitteisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.
Sanila-Aikio ei itse ole ehdokkaana tämän vuoden vaaleissa.
Hän kertoo kuitenkin toivovansa, että saamelaiskäräjissä keskityttäisiin muun muassa sote-uudistukseen sekä muihin sote-asioita koskeviin kysymyksiin, kuten mielenterveysstrategiaan.
– Saamelaisten sote-asioiden edistäminen on jäänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana laahaamaan verrattuna esimerkiksi opetusasioiden edistymiseen.
Käräjien rahoitus valtion budjetista
Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Käräjien toimintaan on varattu valtion talousarviossa noin 1,6 miljoonaa euroa.
Saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta.
Viranomaiset puolestaan neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta.
Tähän kuuluvat esimerkiksi eri alueiden hoito- ja luovutustoimenpiteet, kaivosmineraaliesiintymien hyödyntäminen ja kullanhuuhdonta sekä saamenkielisten palveluiden kehittäminen.
Vaalit jatkuvat syyskuun loppuun, ja vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 2. lokakuuta.
