Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat keskiviikkona hallituksen iltakouluun. Tapaaminen järjestettiin pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aloitteesta mutta myös saamelaiset itse ovat toivoneet vuoropuhelun käynnistämistä hallituksen kanssa.
Käräjien puheenjohtaja Pekka Aikion mukaan tapaamisia voisi olla pari kertaa vuodessa.
Puhetta iltakoulussa johti Brysseliin matkanneen Lipposen sijasta sisäministeri Ville Itälä (kok.). Tapaamiseen osallistuivat myös käräjien lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen sekä Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Anne Nuorgam ja jäsen Kati Eriksen.
Tilaisuudessa jätetyn muistion mukaan käräjät toivoo saamen kulttuurikeskuksen rakentamista kansallisena erityishankkeena.
Inariin nouseva kulttuurikeskus maksaisi noin 6 miljoonaa euroa. Arkkitehti- ja muu suunnittelu toteutettaisiin ensi vuonna, rakentamaan päästäisiin keväällä 2004 ja rakennus valmistuisi syksyllä 2005.
Saamelaiskäräjät toivoo myös nelivuotista kansallista tiedotuskampanjaa jotta maan alkuperäiskansa tunnettaisiin paremmin Suomessa. Määräraha tarvittaisiin jo ensi vuoden talousarvioon. Ruotsissa vastaava kampanja aloitettiin jo vuonna 2001 ja siihen on käytetty yhteensä 20 miljoonaa Ruotsin kruunua.
Saamelaiskäräjät toivoo ensi vuonna omiin määrärahoihinsa vähintään 600 000 euron tasokorotusta. Käräjien valtionavustus on tänä vuonna 958 000 euroa. Käräjien oma esitys tälle vuodelle oli 2,6 .miljoonaa euroa. Käräjät ei se pysty omaehtoisiin esityksiin tähtäävään toimintaan ilman riittäviä taloudellisia resursseja.
Esimerkiksi vuonna 2001 se teki vain 10 esitystä tai aloitetta mutta antoi peräti 44 lausuntoa. Myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Saamelaisten Parlamentaarisen Neuvoston toiminta kangertelee rahapulan vuoksi. Neuvostolla ei ole omaa rahoitusta eikä sihteeristöä, sen puheenjohtajuus kiertää ja kukin delegaatio hoitaa omat kokouskulunsa.
Neuvoston vetovastuu siirtyi huhtikuun lopussa Suomen saamelaiskäräjille, joka ei kuitenkaan vähäisten resurssiensa vuoksi pysty ottamaan tehtävää vastuulleen. Tarkoitukseen tarvitaan vuosittain vähintään 84 000 euroa.
Myös saamen kielilain toimeenpanoon pitäisi ensi vuonna saada 170 000 euron lisäavustus. Sillä perustettaisiin kolme uutta kielenkääntäjän virkaa saamen kielen toimistoon.
Saamelainen kansanedustaja?
Muistiossa toivotaan hallituksen selvittävän mahdollisuudet kiintiöidyn saamelaisen kansanedustajapaikan saamiseksi. Saamelaisasioista vastaavaan ministeriöön tulisi myös ottaa esittelijäksi saamelaiskysymykset perusteellisesti tunteva, saamenkielentaitoinen virkamies.
Käräjät esittää muutenkin saamelaisten kuulemista nykyistä paremmin saamelaisia koskevissa asioissa ministeriöissä ja EU-ministerivaliokunnassa. Tätä koskevat määräykset tulisi lisätä valtioneuvoston ohjesääntöön.
Saamelaisten kotiseutualueella poronhoito tulisi erottaa muun poronhoitoalueen poronhoidosta ja kiinteän maatalouden mukaisista järjestelmistä. Saamelaisväestön erityisasemaa tukeva poronhoito koskisi kaikkia saamelaispaliskuntien poronomistajia.
Tarkoituksena olisi turvata saamelainen vapaasti laiduntava, paimentolainen poronhoito. Lainsäädännössä, hallinnossa ja rahoituksessa sen tulisi perustua pelkästään kansalliseen päätöksentekoon ilman EU:n toimielinten myötävaikutusta.