Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Ilkka Raution mukaan saamelaisten edustuksen vahventamiselle Yleisradiossa olisi oikeudellisia perusteita. Apulaisoikeusasiamies on tutkinut asiaa omana aloitteenaan vuodesta 2001, ja antoi päätöksensä vuodenvaihteessa.
Päätöksen mukaan Yleisradiolla ei ole lain mukaan velvollisuutta taata saamelaisedustusta Ylen hallintoelimissä. Lainsäädännön saamelaisille tunnustaman erityisaseman vuoksi on kuitenkin syytä pohtia, onko saamelaisten nykyinen vaikutusmahdollisuus sopusoinnussa heidän asemansa kanssa.
Saamelaiskäräjistä annetun lain 9 § velvoittaa viranomaiset neuvottelemaan käräjien kanssa kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan, ja jotka koskevat esimerkiksi saamenkielisten palvelujen kehittämistä.
Liikenne- ja viestintäministeri totesi omassa lausunnossaan, että saamenkieliset ovat yksi monista väestöryhmistä, joilla ei ole edustajaa Ylen hallituksessa tai hallintoneuvossa. Muina vastaavanlaisina ryhminä ministeriö mainitsee muun muassa romanit ja viittomakieliset.
Saamelaisilla on ministeriön mukaan verraten hyvät mahdollisuudet vaikuttaa radio- ja televisiotoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Ylessä saamenkielinen radio-ohjelma on muodostettu omaksi itsenäiseksi ohjelmatoiminnaksi Saamen Radiossa.
Myöskään Norjan tai Ruotsin radion hallintoneuvostoissa ei ole saamelaisedustusta. Norjan saamelaisradion päällikkö on kuitenkin jäsenenä yhtiön toimivasta johdosta koostuvassa johtokunnassa. Ruotsissa saamelaiset asiat on koottu erityiseen Saami-ryhmään, jonka päällikkö voi saada alansa kysymykset käsiteltäväkseen.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan saamelaisten edustuksen vahventamiseen olisi Yleisradiossa useita mahdollisuuksia muiden Pohjoismaiden malliin. Kuitenkin edustus Ylen hallintoneuvostossa olisi periaatteellisesti vahvimmaksi koettu tuki saamen kielelle ja kulttuurille, apulaisoikeusasiamies Rautio sanoo valtioneuvoston tietoon annetussa selvityksessä.