Saa­me­lai­set toi­vo­vat kult­tuu­ri­kes­kuk­sen hi­das­ta­van pois­muut­toa

Saamelaisuuden sielun siirtäminen rakennukseen ei ole helppo tehtävä. Saamelaiskäräjien hallintopäällikön Juha Guttormin mukaan Inariin nouseva kulttuurikeskus on koko Saamenmaan ensimmäinen julkinen rakennus, joka tavoittaa sielun.

Saamelaisuuden sielun siirtäminen rakennukseen ei ole helppo tehtävä. Saamelaiskäräjien hallintopäällikön Juha Guttormin mukaan Inariin nouseva kulttuurikeskus on koko Saamenmaan ensimmäinen julkinen rakennus, joka tavoittaa sielun.

Palkintolautakuntaan kuuluneelle Guttormille valinta oli selvä heti, kun saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailuun lähetetyt työt oli kaivettu kuorista.

"Se oli vain tunne, jota oli alkuun vaikea eritellä. Sielun tavoittamista pitää lähestyä symbolien kautta. Kulttuurillemme ovat ominaisia kaarevat ja loivat muodot, hän ruotii kilpailun voittanutta työtä, Adaa."

"Saamelaiskulttuurissa toistuvat neljä tekijää ovat nähtävissä pohjaratkaisussa, joka muistuttaa seinällä kuivuvaa poronnahkaa. Saamelaisten kotimaa on neljä valtion alueella, Saamen lipussa on neljä väriä, Suomen saamelaisalue on neljän kunnan alueella."

Suunnan kääntäjä

Odotukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun keskuksen loppusuunnittelu etenee. Töihin pitäisi päästä ensi vuonna, ja rakennuksen on määrä olla valmis 2012.

"Inarin kunta oli halukas maksamaan keskuksen saamiseksi Inarin taajamaan. Paljolti keskuksen takia kunnan lähiajan taloudelliset panostukset ovat poikkeuksellisen suuret. Mutta toisaalta kaivatut elvytyskohteet löytyivät näin kuin itsestään", kertoo kunnan hallintojohtaja Pentti Tarvainen.

Kulttuurikeskus nostaa Inarin taajaman Suomen saamelaisalueen keskukseksi, pääkaupungiksi. Kunta odottaa keskuksen tuovan taloudellista lisävirettä, mutta saamelaisten toiveet ovat laajemmat.

"Keskus kokoaa eri alojen saamelaisia osaajia, jotka yhdessä uudistavat kulttuuria saamelaisen perinteen pohjalta. Sinne tulee nykyaikaisia toimintoja, joiden osaltaan toivotaan kääntävän poismuuton paluuvoittoiseksi. Jo nyt kysellään paljon, millaisia työpaikkoja keskus tarjoaa", sanoo Guttorm.

Rakennus on saamelaisten parlamenttitalo, mutta siitä tulee myös elokuva- ja musiikkikeskus sekä koulutuksen ja tieteen keskus. Sinne sijoittuu niin ikään saamelaisarkisto, joka Suomesta on toistaiseksi puuttunut.

Guttormin mukaan keskittäminen on herättänyt myös arvostelua, kun laitakylien pelätään jäävän paitsi kaikesta.

"Meillä on kuitenkin niin pienet resurssit, että voimaa saadaan vain keskittämällä."

Ilmoita asiavirheestä