Saamelaisten ja hallituksen vuoropuhelua halutaan lisätä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Pekka Aikion mielestä saamelaiskäräjien edustajat ja hallituksen edustajat voisivat tavata säännönmukaisesti pari kertaa vuodessa jomman kumman osapuolen aloitteesta.
Näin saamelaiset pystyisivät vaikuttamaa aiempaa paremmin lainsäädäntöhankkeisiin.
Saamelaisten asioita pohdittiin keskiviikkona hallituksen iltakoulussa. Tapaaminen oli järjestetty pääministeri Paavo Lipposen (sd.) pyynnöstä. Lipponen tosin ei ollut Brysselin-matkansa vuoksi paikalla. Puhetta iltakoulussa johti pääministerin sijainen sisäministeri Ville Itälä (kok.) - ensimmäistä kertaa ministeriurallaan.
Aikion lisäksi saamelaiskäräjiä tapaamisessa edusti lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen. Saamelaisneuvostosta mukana olivat puheenjohtaja Anne Nuorgam ja jäsen Kati Eriksen.
Keskustelussa sovittiin, että saamelaistoimikunnan esitysten jatkovalmistelun yhteydessä ratkaistaan, kuinka paljon neuvotteluvelvollisuutta on mahdollisuutta tehostaa. Mistään säännönmukaisista tapaamisista ei siten vielä sovittu.
Nykyisin saamelaisia kuullaan eduskunnassa, kun käsittelyssä on heitä erityisesti koskevia asioita. Kuuleminen tapahtuu valiokuntakäsittelyn yhteydessä, jolloin asioiden sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa.
Rahatilanne on surkea
Keskusteluissa pohdittiin myös saamelaiskäräjien lisämäärärahatarpeita. Rahaa on toivottu lisää mm. saamelaiskäräjien sekä saamelaisten parlamentaarisen neuvoston toimintaan. Rahakysymykset jäivät kuitenkin ratkaistaviksi budjetin käsittelyn yhteydessä.
Aukion mukaan saamelaiskäräjien resurssitilanne on heikko. Matkarahat pohjoismaisin kokouksiinkin pitää hänen mukaansa lainata muilta pohjoismailta. Rahatilanne on hänen mielestään lähes yhtä surkea kuin Venäjän saamelaisilla.
Kuluvan vuoden budjetissa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen on osoitettu yhteensä hieman päälle miljoona euroa. Oikeusministeriö on esittänyt, että tätä määrärahaa nostettaisiin ensi vuonna 270 000 eurolla.
Valtion talousarviossa saamelaisten kielilain toimeenpanoa varten tarkoitetut resurssit ovat tuntuvasti vähentyneet lain voimassaolon aikana. Kielilaki säädettiin kymmenen vuotta siten.
Riidanalainen johtokunta
Iltakoulussa keskusteltiin myös saamelaistoimikunnan muutaman kuukauden takaisesta ehdotuksesta perustaa saamelaisten kotiseutualueelle johtokunta, jonka tehtävänä olisi päättää Ylä-Lapin alueella Metsähallituksen keskeisistä toiminnoista.
Tämä ehdotus sai tuolloin hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Erityisesti saamelaiskäräjät ei pitänyt ehdotusta hyväksyttävänä.
Toimikunnan ehdotuksen pohjalta oikeusministeriössä on valmisteltu ratkaisuehdotusta, jonka mukaan Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen rajoja muutetaan vastaamaan saamelaisten kotiseutualueen rajoja. Näiden valtion maiden käytön periaatteellisia kysymyksiä varten perustettaisiin erityinen Lapin luonnonhoitoalueen neuvottelukunta.
Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa lausunto alueen tärkeimmistä periaatteellisista maankäyttöratkaisuista. Siinä olisi sekä saamelaiskäräjien että muun paikallisen väestön edustus.
Iltakoulussa käsiteltiin myös saamelaisten poronhoitoon liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa tuotiin esiin, että saamelaisten poronhoitoa ja sen organisaatiota ei voida järjestää muusta poronhoidosta poikkeavalla tavalla. Suomen poronhoitolain mukaan kaikkien porotalouden harjoittajien pitää olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa.
