Joiun ja leudd´in oppiminen perinteisen mallin mukaan korvakuulolta kotioloissa ei enää ole itsestäänselvyys jokaisessa saamelaiskodissa.
Musiikinopettaja ja Vilddas-yhtyeen muusikko Annukka Hirvasvuopio muistuttaa, että paikoitellen perinne on jopa kuollut.
"Siksi myös saamelaisilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella omaa perinteistä musiikkiaan", hän sanoo.
Saamelaiskäräjät käynnisti viime helmikuussa kaksivuotisen EU:n rahoittaman hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet perustaa musiikkiopisto Inariin suunnitteilla olevaan saamelaiskulttuurikeskukseen. Hanketta vetää Annukka Hirvasvuopio.
Saamenmaan musiikkiopisto
Hankkeen suurimpia tehtäviä on löytää koulutukselle jatkuva rahoitus ja selvittää, millä tavalla koulutus saadaan ulotettua koko saamelaisalueelle. Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää, miten myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaiset voisivat osallistua koulutukseen.
Koulutettuja saamelaisia muusikkoja Suomessa on vain muutamia. Järjestelmällinen koulutus voisi Hirvasvuopion mielestä turvata saamelaisen musiikkiperinteen jatkumisen ja lisätä saamelaisten tasa-arvoa musiikin opiskelussa.
"On tärkeää, että pohjoisessa asuvilla olisi samanlainen mahdollisuus opiskella musiikkia kuin eteläisen Suomen asukkailla ja että opetusta olisi mahdollista saada myös saamenkielellä. Etenkin joiun opetuksessa tämä on ensiarvoisen tärkeää. Opetuksessa tulee kuitenkin huomioida myös kieltä osaamattomat saamelaiset", hän sanoo.
Saamelaismusiikin lajikirjo on laaja
Tällä hetkellä saamelaisen musiikin lajikirjo on laajempi kuin koskaan. Joikuperinteen lisäksi se pitää sisällään lähes kaikkea mahdollista - poppia, rockia, räppiä, iskelmää, hiphoppia, lastenlaulua ja käännösiskelmää.
Hirvasvuopion mielestä nykytilanne huomioon ottaen myös muun musiikin kuin joiun opetus on perusteltua. Saamelaisalueen musiikkiopiston tarpeesta tehdyn esiselvityksen lähtökohtana oli, että opetuksen pitäisi tapahtua samoilla metodeilla kuin muissakin musiikkiopistoissa.
"Opiskelu alkaisi musiikkileikkikoulussa ja jatkuisi musiikkiopistossa, missä saamelaismusiikki olisi yhtenä osana. Opetukseen sisältyisi tietoa myös muiden alkuperäiskansojen musiikista."
Kouluista puuttuvat opetussuunnitelmat
Kouluissa saamelainen musiikinopetus on tällä hetkellä vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Opettajien lisäksi kouluista puuttuvat opetussuunnitelmat. Annukka Hirvasvuopio on opettanut Utsjoella neljä vuotta musiikkia kaikilla kouluasteilla esikoulusta lukioon.
"Erona suomalaiseen musiikinopetukseen on saamelaisten oma kulttuuri, joka myös on opetuksessa huomioitava. Olen koettanut laajentaa olemassa olevaa opetussuunnitelmaa siten, että siihen mahtuisi myös saamelaista perinnettä."
Annukka Hirvasvuopio pitää musiikinopetuksen opetussuunnitelmia eräänä kiireisimmistä asioista, joka pitäisi saada kuntoon mahdollisimman pian.