Saamelaiskäräjät aikoo hyötyä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tuomasta julkisuudesta. Heinäkuun alusta vuoden loppuun kestävän puheenjohtajuuskauden julkisuusarvo on käräjien mielestä suuri, sillä päätöksiä ja asiakysymyksiä seuraavat tuhannet tiedotusvälineiden edustajat.
"Saamelaiskäräjillä ja Saamelaisten parlamentaarisella neuvostolla voi olla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa saamelaisasioihin paitsi kansallisella ja EU-tasolla myös alkuperäiskansojen asioihin maailmanlaajuisesti."
Saamelaiskäräjät aikoo ottaa yhteyttä ulkomaalaisiin toimituksiin hyvissä ajoin ennen toimittajien saapumista Suomeen. Saamelaiskäräjien edustajat vierailevat Euroopan parlamentissa ja pyytävät parlamentin jäseniltä tukea saamelaisasioissa. Käräjät tekee myös monikielisen tiedotteen toiminnastaan.
Saamelaiskäräjät aikoo käyttää puheenjohtajuuskauden julkisuusarvoa hyväksi Inarin metsäkiistan yhteydessä ja tuoda esille saamelaisten maaoikeuskysymyksen ja perinteisten elinkeinojen merkityksen.
Tiistaina koolla ollut Saamelaiskäräjät vaatii, että valtioneuvoston yhteyteen perustetaan saamelaisen valtiosihteerin virka Norjan mallin mukaan. Virka edistäisi saamelaisia koskevien asioiden valmistelua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Suomen edellisen puheenjohtajuuskauden valmisteluista Saamelaiskäräjille jäivät huonot muistot.
"Silloin selvisi, ettei EU-puheenjohtajuussihteeristössä ollut hajuakaan siitä, mikä Saamelaiskäräjät on. Silloisen puheenjohtajuussihteeristön mukaan Saamelaiskäräjät oli kansalaisjärjestö ja kansalaisjärjestöt eivät päässeet mukaan virallisiin kokouksiin."
Saamelaiskäräjien mielestä ei enää ole hyväksyttävää, että sitä kohdellaan kansalaisjärjestönä. Se haluaa automaattisesti kutsun EU-puheenjohtajuuskauden taustaryhmiin. Käräjien nimeämän edustajan tulisi olla mukana Suomen delegaatiossa kaikissa kokouksissa, jotka saattaisivat koskea saamelaisten asuttamia alueita, saamelaisia tai alkuperäiskansoja.
Saamelaiskäräjät haluaa saamelaisille oman toimiston Brysseliin. Käräjien mielestä olisi tärkeää, että sillä sekä Saamelaisten parlamentaarisella neuvostolla olisi oma pitkän aikavälin EU-ohjelma.
Tärkeää olisi myös pitää jatkuvia suhteita EU:n jäsenmaihin, sen eri toimielimiin, päättäjiin ja virkamieskuntaan. Seuraavan kerran saamelaiset voivat tuoda tehokkaasti asioitaan esille vuonna 2009, jolloin Ruotsilla on puheenjohtajuuskausi.
Suuraava EU:n puheenjohtajuuskausi saamelaisten asuttamassa maassa on vasta vuonna 2020, kun Suomi on jälleen puheenjohtajamaa.