Saa­me­lais­elo­ku­vien määrä kas­va­nut rä­jäh­dys­mäi­ses­ti – nyt ne val­loit­ta­vat fes­ti­vaa­le­ja myös maail­mal­la

Elokuvista on tullut tärkeitä saamelaisen kulttuurin esillä pitäjiä.

Kuva Inarin Skábmagovat-festivaaleilta vuodelta 2010. Tuolloin yleisö johdatettiin lumiteatteriin jää- ja riekkokoristein valaistua kujaa pitkin.
Kuva Inarin Skábmagovat-festivaaleilta vuodelta 2010. Tuolloin yleisö johdatettiin lumiteatteriin jää- ja riekkokoristein valaistua kujaa pitkin.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Elokuvista on tullut tärkeitä saamelaisen kulttuurin esillä pitäjiä. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa saamelaiselokuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä Saamelaistaiteen Tuki ry:n ylläpitämän tietokannan 323 elokuvasta jopa 295 on tehty 2000-luvulla. Elokuvista lähes puolet on tehty viimeisten viiden vuoden aikana.

Samalla saamelaiselokuva on hiljalleen tehnyt pientä maailmanvalloitusta: Saamelainen elokuva on ensimmäistä kertaa pääteemana syyskuussa Torontossa järjestettävillä maailman suurimmilla alkuperäiskansojen ImagineNATIVE-elokuvafestivaaleilla. Sitä ennen saamelaiselokuvia nähdään parhaillaan Yhdysvalloissa käynnissä olevalla Sundance-festivaalilla ja maaliskuussa Tampereen elokuvajuhlilla.

Osasyy saamelaiselokuvien nousuun löytyy Inarista. Jo 17. kertaa järjestettävästä Skábmagovat –  alkuperäiskansojen elokuvafestivaalista on tullut merkittävä foorumi monille uusille ohjaajille ja pienten itsenäisten ryhmien elokuville.

Pitkään festivaaleilla nähdyt saamelaiselokuvat pyörivät selkeästi yhden teeman ympärillä.

– Takavuosina kun saamelaiselokuva lähti nousuun, esillä oli paljon oman identiteetin rakentamista. Saamelaisalueen ulkopuolella kasvaneet nuoret ohjaajat alkoivat kiinnostua omista juuristaan, ja elokuvasta tuli työkalu, jolla pohtia omaa identiteettiä, toteaa festivaalin taiteellinen johtaja ja Toronton ohjelmiston kuraattori Jorma Lehtola.

Tällä kertaa saamelaiselokuvista ohjelmistossa ovat muun muassa kulttuurirajat ylittävä rakkaustarina Edith & Aljosja (Ruotsi, 2014) ja kahden teinitytön road trip -reissusta kertova Hilbes biigá – Kuriton tyttö (Norja, 2014).

Festivaalin taiteellinen johtaja on huomannut, että parhaillaan saamelaiselokuvat elävät murrosvaihetta kohti jotain uutta. Identiteetin käsittely on toistaiseksi ohi ja selvästi häipynyt elokuvissa taka-alalle.

– Nyt eletään välivaihetta ennen kuin tartutaan johonkin muuhun teemaan. Tällä kertaa festivaali on selvästi kerronnan juhlaa.

Elokuvat jatkavat saamelaisille tärkeää tarinankerronnan perinnettä. Saamelaisille kieli on hyvin tärkeä verrattuna joihinkin muihin alkuperäiskansoihin, ja elokuvat ovat olleet hyviä kielen vahvistajia.

Viime vuonna festivaaleilla oli yli 4000 kävijää. Tänä vuonna festivaalin pääteemana on Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen elokuva, ja päävieraana on Chilestä oleva mapucheohjaaja Jeannette Paillán.

Ilmoita asiavirheestä