Tienvarsimainokset ovat luonnonsuojelulain mukaan kiellettyjä. Sallittuja ovat vain väliaikaiset mainokset, esimerkiksi vaalien alla. Ne on kuitenkin kerättävä pois pikimmiten. Kielto ei koske tietenkään tiehallinnon viitoituksia, virallisia opasteita ja ennakkomerkintöjä.
Lain pääperiaate eli mainoskielto perustuu maisemallisiin seikkoihin. Tiukkaa suhtautumista voidaan perustella myös liikenneturvallisuudella. Poikkeuksia mainoskieltoon voidaan myöntää liikenteen, matkailun tai muun syyn takia.
Luonnonsuojelulain perusteella vain asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle sijoitetut mainokset voidaan kieltää. Sen sijaan asemakaavoitetuilla taajama-alueilla tilanne on toinen. Kaupungeissa ja kuntien keskustoissa toimitaan rakennuslain pohjalta.
Ympäristökeskukset ja yrittäjät ovat kiistelleet tienvarsimainoksista jatkuvasti. Jotkut keskukset myöntävät poikkeuslupia mainoksille herkemmin, toiset pitävät yllä tiukkaa linjaa. Tämä on mahdollista, koska poikkeusluvan edellytysten tulkintaohjeet ovat väljiä.
Esimerkiksi Lapissa poistettiin viime vuonna 230 luvatonta tienvarsimainosta, ja poistokehotus annettiin 300 yrittäjälle. Kainuussa vain kymmenkunta yritystä vuodessa on saanut kehotuksen poistaa mainoksensa. Lapissa ympäristökeskusta on syytetty virkaintoisuudesta ja luonnonsuojelulakia toimimattomuudesta.
Kiistaan on saatava säällinen ratkaisu. Virkamiehille on sallittava järjen käyttö. Mutta jos siihen ei ole mahdollisuuksia, luonnonsuojelulakia pitää täsmentää niin, että se tyydyttää yrittäjiä ja nauttii yleistä hyväksyntää. Liikenneturvallisuutta ei silti saa vaarantaa. Jos "ylimääräisiä" mainoksia tarvitaan Lapin teiden varsille, ne on sijoitettava niin, ettei aiheuteta vaaraa liikenteelle.