Tutkijat pitävät suomalaisia alkukantaisina. Olemme kuulemma Euroopan viimeisimpiä luonnon keskellä eläneitä keräilijöitä ja metsästäjiä.
Uusimman Tiede-lehden (10/2010) mukaan suomalaisen metsäläisyys näkyy geeneissä eli perimässä.
Samoin ulkomuodossa. Suomalaisen poskipäät nousevat eteläisen ihmisen kasvoja korkeammalle, koska täällä ei ole mussutettu vielä niin pitkään pehmeää leipää kuten Italiassa, Espanjassa tai Kreikassa, puhumattakaan Ranskasta.
Pohjoisessa järsittiin kauan kovaa ruokaa, ja ihmisistä kasvoi kallonmuodoltaan leukavia.
Meillä myös silmät toljottavat muita eurooppalaisia matalammalla silmäkuopissaan.
Suomi jakaantui varhain itäiseen metsä-Suomeen sekä läntiseen rannikkoalueeseen.
Itäpuoli on saanut vaikutteita venäläisiltä, läntinen ruotsalaisilta. Lännen asukit asettuivat tasaisille pelloille, ja suvut ovat ähkineet niillä sijoilla maanviljelyksen kimpussa vuosisadasta toiseen.
Idässä poltettiin kaskea naurispelloiksi eikä yhteen paikkaan jääty homehtumaan vuosikausiksi.
Ja karjalaiset ne vasta lähtöherkkiä ovat olleet. Viimeksi lähtivät tarinan mukaan niin sukkelasti, että haitarikkii jäi pöyälle soimmaan :-)
Junnu Vainion aikoinaan suomentaman laulun sanoin täytyy vain todeta, että toiset on luotuja kulkemaan, toiset on liikkeellä luonnostaan.
Ennen vanhaan idän ja lännen ero näkyi, mutta tulee se esiin edelleenkin. Itämurteet vilisevät venäläisperäisiä sanoja, rannikolla puhutaan ruotsalaisittain. Idässä nautitaan suolaisista piirakoista, lännessä tuodaan pöytään näytille imelää kakkua.
"Pakkoruotsista" noussut keskustelu vahvistaa uudella tavalla kielijakoa itään ja länteen.
Idässä ilmenee halukkuutta korvata ruotsin peruskouluopetus venäjällä, koska venäläisiä tapaa joka päivä kaduilla ja kaupoissa.
Murmanskin oblastin sekä Karjalan tasavallan venäläisten halu tulla Suomeen pitäisi oivaltaa myös Pohjois-Suomessa. Oulu voisi imeä venäläisturisteja, jotka haluavat ostaa tavaraa ja palveluja meiltä.
Samaan aikaan on perusteltua pitää huolta Suomen skandinaavisista yhteyksistä ja siksi myös ruotsin opetuksesta. Pohjois-Suomessa ruotsin rinnalla pitäisi huolehtia norjan taidosta.
Pääasia, että joku ulkopuolinen piipahtaisi silloin tällöin Pohjois-Pohjanmaalle, sillä vieraan ihmisen näkeminen tekee ihmisille yleensä ihan hyvää.
No, onneksi Oulussa asuu paljon virkeäsilmäisiä lappalaisia. Maanviljelysalueiden ulkopuolelta tulleita paimentolaisia.
Stadi eli Helsinki lienee edelleen yksi Suomen kansainvälisimmistä paikkakunnista. Ja siksi siellä on miellyttävä vierailla, vaikka Helsinki sijaitsee syrjässä, kaukana meren rannalla.
Helsinkihän on ollut itse asiassa venäläinen kaupunki, ainakin arkkitehtuurinsa ja väestöhistoriansa perusteella.
Helsingin asukasmäärästä nyt noin 2,2 prosenttia eli 13 000 on venäläistaustaisia. Venäjänkielisiä asuu Suomessa tällä hetkellä 50 000 ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä (Suomen Kuvalehti 38/2010).
Stadin murretta tunteva tai sitä sivusta kuullut voi tajuta, miten paljon työläiskaupunginosien puhekieli pohjautuu ruotsalais- ja venäläisperäisiin sanoihin. Siellä täällä vilisee saksalaisia sanaväännöksiä ja jopa italiaa.
Nykyajan nomadit eli vaeltajat ja "paimentolaiset" liikkuvat vikkelästi englannin kielen hallitsemassa internetissä.
Suomalaiselle internet ja siellä esimerkiksi Facebook tuntuu sopivan.
Euroopan komission kyselyn mukaan suomalaiset viihtyvät verkon yhteisöpalveluissa enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
Johtuisiko tuo saalistajan ja hamstraajan geeneistä?