Pitkäaikainen nivalalainen kansanedustaja ja opetusministerinäkin toiminut Kerttu Saalasti (os. Kallio 1907-95) keräsi mittavan arkiston, jonka poliittinen aineisto sisältää arvokasta tietoa maamme ja Pohjois-Suomen poliittisesta historiasta.
Nyt Saalastin syntymän 100-vuotisjuhlan kynnyksellä on varmistumassa, että poliittinen osa hänen arkistostaan luovutetaan Oulun maakunta-arkistoon.
Kerttu Saalastin poika Risto Saalasti kertoo, että arkistojen luovuttamisesta maakunta-arkiston kanssa ei ole vielä tehty sopimusta. Se tehdään yleensä sitten, kun materiaali luovutetaan. Tällä hetkellä aineisto on valtiotieteen tohtorilla Tytti Isohookana-Asunmaalla, joka tekee Kerttu Saalastin elämäkertaa.
Saalastin perikunta on päässyt yksimielisyyteen siitä, että poliittinen aineisto luovutetaan Oulun maakunta-arkistoon. Saalasti arkistoi paljon muutakin materiaalia, muun muassa tekemiään runoja. Ne jälkeläiset haluavat pitää itsellään.
Kalenterit kertovat
Saalastin syntymän 100-vuotisjuhla pidetään Nivalassa 21. syyskuuta. Isohookana-Asunmaa sanoo, että hän kertoo juhlassa keräämiään tietoja Saalastista, mutta teos valmistuu vasta ensi vuonna.
Oulun yliopiston Saalastinsalissa pidetään 18. lokakuuta juhlaseminaari Kerttu Saalastin kunniaksi teemalla koulutuksen haasteet ja jännitteet.
Kerttu Saalasti säilytti jälkipolville paitsi eduskuntatyöhön liittyvät asiakirjat, kaikki puheensa ja almanakat.
Lisäksi hän kirjoitti sivukaupalla tekstejä, joista oli ilmeisesti määrä tulla poliittiset muistelmat, mutta voimat loppuivat kesken. Ne ja puheet ovat Saalastin käsin kirjoittamia, eikä puheissa ole päivämäärien merkintöjä.
"Onkin ollut kova työ sijoittaa puheet aikaan, jolloin ne on kirjoitettu. Olen selvittänyt sitä käsiteltävien asioiden perusteella sekä kalenteritapahtumista. Kerttu Saalasti ei pitänyt päiväkirjaa. Se olisi helpottanut työtä selvästi", Isohookana-Asunmaa kertoo.
Tutkittavaa materiaalia on kymmeniä laatikoita. Isohookana-Asunmaa on selvittänyt aineistosta noin kolmasosan.
"Kansanedustajat ja ministerit saivat tuohonkin aikaan ilmaisia almanakkoja yrityksiltä ja järjestöiltä. Kerttu Saalasti näyttää käyttäneen useimpina vuosina Väestöliiton julkaisemia Äidin kalentereita", Isohookana-Asunmaa kertoo kalenterikasan äärellä.
Pakkoruotsin vastustaja
Isohookana-Asunmaa vakuuttaa, että arkistot paljastavat merkittävää uutta tietoa Saalastista ja politiikan teosta hänen aikanaan. Myös entisen maalaisliiton, nykyisen keskustan, historiaan Saalastin arkistot tuovat lisää.
Kerttu Saalastilla oli tärkeä vaikutus Oulun yliopiston syntyyn. Hän toimi useita vuosia opetusministerinä ennen yliopiston perustamista 1958. Hän vaikutti myös siihen, että Oulun opettajanvalmistuslaitos vakinaistettiin.
"Hän oli myös komiteassa, joka päätti peruskoulun toteuttamisesta. Kokoomus oli oppikoulun kannalla, mutta keskustalle oli tärkeää saada uudistus valtionosuusjärjestelmään. Peruskoulu-uudistuksessa valtionosuus muutettiin sellaiseksi, että valtion rahoitus riitti koulutukseen kaikkein köyhimmillekin kunnille. Myös koulukuljetuksiin saatiin rahoitus silloin", Isohookana-Asunmaa sanoo.
Keskustan varapuheenjohtajana toiminut Kerttu Saalasti oli eri mieltä puheenjohtaja Johannes Virolaisen kanssa vielä nykyäänkin paljon puhutusta pakkoruotsista. Saalastin mielestä ruotsin kielen ei olisi tarvinnut olla pakollinen kieli kouluissa, mutta puheenjohtajan mielipide ratkaisi.
