Sääks­mäen ka­las­ta­ja ym­mär­tää al-Qai­daa

Marraskuisen iltapäivän hiljaisuus Pentti Linkolan kotitalon pihapiirissä huumaa kaupungista tulijan korvat. Talon isäntä astelee reippaasti vieraitaan vastaan ja kertoo, että suinkaan aina ei hiljaisuus ole yhtä rikkumaton. Perjantaina 75 vuotta täyttävää kalastajaa ärsyttää Hämeen taivaalla harjoittelevat suihkuhävittäjät, jotka jyristelevät matalalla Sääksmäen Ritvalan kylän ylitse.

Pentti Linkola on jo vuosikymmenten ajan varoittanut uhkaavasta ekokatastrofista.
Pentti Linkola on jo vuosikymmenten ajan varoittanut uhkaavasta ekokatastrofista.
Pentti Linkola on jo vuosikymmenten ajan varoittanut uhkaavasta ekokatastrofista.

Marraskuisen iltapäivän hiljaisuus Pentti Linkolan kotitalon pihapiirissä huumaa kaupungista tulijan korvat. Talon isäntä astelee reippaasti vieraitaan vastaan ja kertoo, että suinkaan aina ei hiljaisuus ole yhtä rikkumaton. Perjantaina 75 vuotta täyttävää kalastajaa ärsyttää Hämeen taivaalla harjoittelevat suihkuhävittäjät, jotka jyristelevät matalalla Sääksmäen Ritvalan kylän ylitse.

-- Ukkonen on leikintekoa Hornetien rinnalla, Linkola tuhahtaa. Marraskuu on kalastajalle malttamattoman odotuksen aikaa. Hän vartoaa Vanajaveden selän jäätymistä ja tositoimiin pääsemistä.

Linkolalle on talvikuukausiksi tulossa työkaveriksi hevonen, jonka kanssa hän kiertää kokemassa verkkojaan ja myymässä saalistaan lähialueen taloihin.

Paitsi itse kalastusta, yksin asusteleva Linkola odottaa myös kalakaupan mukanaan tuomia sosiaalisia kontakteja.

-- Eihän mikään ole niin mukavaa kuin keksiä asiakkaiden kanssa toinen toistaan hullumpia juttuja. Joskus juttua riittää niin paljon, että työnteko tahtoo kärsiä, kalastaja kertoo.

Bongausta jo vuodesta 1948

Vanajaveden jäätymistä odotellessa Linkolalla on hyvin aikaa naputella kirjoituskoneella puhtaaksi vuosikymmenten varrella tekemiään lintuhavaintoja.

Kalastajalla on tallessa noin sata pienellä käsialalla täyteen tiherrettyä vihkoa Sääksmäen ja sen lähipitäjien linnustosta.

Ensimmäiset muistiinpanot ovat vuodelta 1948, joten lintumiehellä riittää faktaa väitteidensä tueksi.

-- Tältä alueelta on hävinnyt 18 lajia minun aikanani, muun muassa kivitasku, keltavästäräkki, peltosirkku ja kottarainen, Linkola luettelee. Tilalle on tullut laulu- ja kyhmyjoutsenen ja kurjen kaltaisia uusia lajeja, mutta kaiken kaikkiaan alueen linnusto on tehometsätalouden ja maatalouden muutosten vuoksi vähentynyt kymmenillätuhansilla yksilöillä.

Kulutus sen kun kiihtyy

Linkola on jo vuosikymmenten ajan varoittanut uhkaavasta ekokatastrofista. Nyttemmin kalastajafilosofi on tullut siihen tulokseen, että uhkakuvista olisi kenties ollut parempi vaieta.

Linkolan mukaan tietoisuus uhkaavasta katastrofista on saanut ihmiset vain kiihdyttämään kulutustaan, ostelemaan city-maastureita ja matkustelemaan kaukomaille.

-- Olisi parempi, että näistä asioista ei puhuttaisi ollenkaan. Nyt ihmiset elävät kuin viimeistä päivää, Linkola pohtii. Linkola on avoimesti sitä mieltä, että ainoa keino ekokatastrofin välttämiseen on totalitaarinen yhteiskuntajärjestelmä, joka asettaa luonnon säilymisen ihmisen nautinnonhalun yläpuolelle.

Stalin, Hitler, Pol Pot, talebanit ja al-Qaidan terroristit ovat Linkolan katsannossa kaikki myönteisiä hahmoja, sillä he ovat panneet kampoihin markkinatalouden kulutushysterialle. Demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole korkeassa kurssissa Sääksmäen kalastajan arvoasteikolla. -- Ihmisoikeudethan ovat vain synonyymi luonnon ja tulevien sukupolvien nitistämiselle.

Auvinen ei ollut oppipoika Tiedotusvälineissä ei ole suhtauduttu suopeasti Linkolan natsimyönteisiin kommentteihin. Ikävää julkisuutta Linkola sai myös marraskuun alussa, kun hänet mainittiin yhdeksi Jokelan koulusurmaajan vaikutteiden antajaksi. Linkola itse ei näe yhteyttä omien ja Pekka-Eric Auvisen ajatusten välillä.

-- Olen nähnyt hänen manifestinsa, mutta luontohan puuttuu siitä täysin. Sehän oli täysi nihilisti se poika, Linkola huokaa. Linkola kiistää itse olevansa nihilisti, sillä luonnon ohella hän haluaa myös ihmislajin säilyvän, "jotta Sibeliuksen sinfoniat voivat soida maailmassa jatkossakin".

-- Michelangelot ja rembrantit tekevät tästä lajista arvokkaan, kalastaja summaa.

Vaikka Linkolan näkemys maailmasta ei ole optimistisuudella pilattu, osaa hän kuitenkin pysähtyä nauttimaan elämän pienistä asioista, "taivaallisen hyvästä" täysmaidosta ja marjoista, joiden poimimiselle hän pyhittää aina kuukauden loppukesästä.

-- Olen joskus sanonut, että pitäisikö minun ruveta uskomaan Jumalaan, sillä ei evoluutio ole voinut kehittää mitään niin hienoa kuin vadelman, puolukan, hillan ja mustikan.

Mahdolliset muistamiset Linkola toivoo Luonnonperintösäätiön lahjoitusten keräilytilille OP 549409--522493. Rahoilla ostetaan ikimetsiä Suomesta suojelua varten. Pentti Linkola on Luonnonperintösäätiön puheenjohtaja.

Ilmoita asiavirheestä