Monitoimiareena. Monen toimen areena.
Kolmen sanan yhdistelmä, monitoimiareena, on noussut kahden vuosikymmenen aikana tasaisin väliajoin pinnalle oululaiseen keskusteluun. Välillä keskustelua on käyty vaimeammin, välillä puhe on ollut pulppuilevampaa.
Juuri nyt puhetta piisaa.
2010-luvun suunnitelmat ja keskustelu ovat konkretisoituneet tänä vuonna. Kun Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki esitteli kesäkuun valtuustoseminaarissa ajatuksia monitoimiareenasta, niihin suhtauduttiin vakavasti.
Syytä onkin, sillä käytännössä noin vuoden aikana ratkeaa, nouseeko Oulun asemanseudulle 2020-luvun puolivälin tienoilla monitoimiareena. Kysymys on joko tai -tilanteesta: vaakakupissa ovat monitoimiareena ja Raksilan vanhan jäähallin peruskorjaus sekä laajennus.
Aikataulu on tiivis ja kaikki lauseet sisältävät jos-sanan. Ensimmäinen olennainen asia on, löytyykö Oulusta poliittista tahtoa monitoimiareenan hankkeen selvitystyön aloittamiseksi.
Miksi Oulussa pitäisi olla monitoimiareena?
– Se liittyy Oulun tapaan erottua positiivisesti. Jos muualla tapahtuu hyppäys monitoimiareenoiden aikaan, se kertoo, millä vauhdilla isot kaupungit kehittyvät. Peruskysymys on, satsataanko Raksilan peruskorjaukseen kahdeksan milliä ja risat vai yritämmekö ottaa loikan, yhdyskuntajohtaja Matinheikki sanoo.
Tampereella ollaan jo pitkällä
Oulu käyttää keppihevosenaan muiden kaupunkien suunnitelmia, joista pisimmällä on Tampereen kunnianhimoinen, junaradan päälle sijoittuva areena.
Jyväskylässä Hippos 2020 -projektia markkinoidaan liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Hippoksen jättimäisen keskuksen kustannusarvio toimistoineen, hotelleineen ja asuinrakennuksineen on noin 300 miljoonaa euroa.
Osa isojen kaupunkien suunnitelmista on Oulun tavoin hahmottelu- tai suunnittelutasolla.
Oulun monitoimiareena olisi rahoitukseltaan pääosin yksityisvetoinen. Itse areenan hintaluokka voisi Matinheikin karkean arvion mukaan olla 90 miljoonan euron tuntumassa. Matinheikki korostaa, että tarkkoja lukuja ei ole, mutta kaupungin panostus voisi olla virkamiesajattelulla noin 20 miljoonaa euroa.
Mistä Oulun kokoiselta talousalueelta löytyy yksityistä rahaa näin mittavaan hankkeeseen?
– Käytännössä investoreiden kautta, ja siihen kytkettäisiin mahdollista hotelli-, liike- ja toimistotilaa sekä asuinrakentamista. Pitää kuitenkin muistaa, että nyt ollaan vielä täysin alkutekijöissä, Matinheikki sanoo.
Oulun Kärpät Oy:n toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo, että monitoimiareena ei ole mitenkään mahdollinen ilman sen yhteydessä olevia rakennuksia ja tiloja. Myös kaupungin pitäisi käytännössä sitoutua areenaan ostamalla vuosittain vuoroja.
– Jotta isoimmat sijoittajat lähtisivät mukaan, suunnitelman pitää olla mahdollisimman uskottava, Virkkunen toteaa.
Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen pitää mahdollisena, että hankkeeseen riittäisi sijoittajia.
– Kaupungin pitää olla siemen, mutta muuten edetään yksityisten investoreiden kautta. Asemanseutu tarvitsee asuinrakentamista, varsinkin kun tiedämme, mihin suuntaan Oulu kasvaa, Tuovinen mainitsee.
Muutakin kuin kiekkoa
Kaikissa areenahankkeissa on yhteistä, että jääkiekon lisäksi bisneksen pyörittämiseen vaaditaan tukku muita tapahtumia. Oulussa Kärpät vastaisi osakkaana halliyhtiön pyörittämisestä.
Seura pelaisi areenalla keskimäärin noin 35-40 ottelua vuodessa. Virkkusen mukaan heidän ajatusmallissaan muita tapahtumia pitäisi olla saman verran.
Konsertit ja konferenssit nousevat aina päällimmäisenä esiin, mutta Virkkunen luettelee päälle pitkän listan pelialan tapahtumista messujen kautta kelkkakisoihin. Luetteleminen ja ideointi on tietenkin helpompaa kuin toteuttaminen Oulun kokoisella talousalueella.
Konsertit linkittyvät olemassa olevaan bisnekseen, sillä Kärpät osti vuoden alussa Qstock-festivaalin. Isoimmat kotimaiset nimet pystyvät tekemään nykyisin jäähallikiertueita, mutta Ouluun vuosittain sopivat ulkomaalaiset artistit ja bändit ovat asiantuntijoiden mielestä laskettavissa kahden käden sormilla.
Tapahtumien saaminen areenalle olisi valtava haaste.
– Uskomme, että voisimme tehdä yhteistyötä muiden tulevien areenoiden kanssa. Qstock on jo nyt merkittävä artistien hankkija, Virkkunen toteaa.
Toisin kuin vanhoissa jäähalleissa, moderneissa areenoissa on lava valmiina vedettäväksi esiin. Jos vuokrataso on riittävän alhaalla, myös areenan muuntaminen pienemmäksi konserttitilaksi on mahdollista.
– Nykyareenoissa on mahdollista pelata jääkiekkoa, järjestää seuraavana päivänä konsertti ja pelata taas jääkiekkoa seuraavana päivänä. Lava, äänentoisto ja valot ovat valmiina.
Turusta vanha, varoittava esimerkki
Turun vanha areena on esimerkki siitä, mitä nykyaikana ei haluta tehdä. Vajaan 12 000 hengen areena on kaukana keskustasta, kuuden kilometrin päässä kauppatorilta, ja osittain siksi se kumisee usein tyhjyyttään TPS:n otteluissa.
Virkkusen mukaan noin 8 000 katsojan halli voi vetää konserteissa 10 000 ihmistä. Matinheikin mielestä Oulun markkina-alue kestää juuri noin 8 000 katsojan kapasiteetin. Rakentamisen hintalappu on suoraan sidoksissa areenan kapasiteettiin.
– Ei ole helppoa täyttää edes 7 000-8 000 hengen areenaa.
Miten hanke etenee, jos se etenee? Nyt käsissä on vasta arkkitehtikilpailun tulokset asemanseudun kehittämiseen.
Matinheikin mukaan virkamiehet tekevät vuodenvaihteeseen mennessä periaatelinjauksen, mikä on kaupungin rooli monitoimiareenassa. Asemanseudun maanomistajat Senaatti-kiinteistöt Oy ja VR-Yhtymä Oy miettivät, mitä omistuksellaan tekevät. Jos asiat kohtaavat ja poliittista tahtoa löytyy, edessä on asemakaavoitusprosessi, joka kestää ainakin kaksi kolme vuotta.
Hakkua voitaisiin lyödä maahan arvion mukaan aikaisintaan vuonna 2022. Monien mielestä aikataulut ovat jo nyt olleet turhan ripeät.
Esimerkiksi Tampereen areenasta tehtiin periaatepäätös jo vuonna 2010. Näillä näkymin areenassa pelataan liigakiekkoa kaudella 2021-2022.
– On monta vaihetta ennen kuin hyvässäkään tapauksessa Oulussa on monitoimiareena käytössä. Olemme koettaneet edetä nopeasti ja kertoa asioista läpinäkyvästi, Matinheikki sanoo.
Eikä Kärpätkään lähde mihin tahansa mukaan. Kyse on hankalasta bisneksestä, joka Virkkusen mukaan pyörisi areenalla noin kymmenen kuukauden ajan vuodessa.
– Päätös on joka tapauksessa iso. Jos vuokrataso on liian korkea, emme uskalla lähteä siihen.
