Saa­kash­vi­li, Geor­gian mys­tee­ri­mies

KalevaAmerikkalainen Time-aikakauslehti keskittyy uusimmassa numerossaan pohtimaan kuuden sivun verran Geor

Kuubalaislähtöinen elokuvatähti Andy Garcia (vas.) esittää Renny Harlinin filmissä Georgian presidenttiä Mihail Saakashvilia.
Kuubalaislähtöinen elokuvatähti Andy Garcia (vas.) esittää Renny Harlinin filmissä Georgian presidenttiä Mihail Saakashvilia.
Kuva: Irakli Gedenidze/Reuters

Amerikkalainen Time-aikakauslehti keskittyy uusimmassa numerossaan pohtimaan kuuden sivun verran Georgian presidenttiä
Mihail Saakashvilia lännen liittolaisena. Saakashvili nähdään impulsiivisena johtajana, jonka hyvien aikeiden toteutumisesta ei ole takeita.

Viikon Georgiassa viettänyt ja Saakashvilin "shown" kokenut toimittaja tyytyy lopuksi ympäripyöreään arvioon. "Jos länsimielinen liberaali demokratia saadaan toimimaan Venäjän etelärajoilla, voivat muutkin entiset neuvostovaltiot ottaa oppia siitä."

"Koska Kaukasia tarjoaa Keski-Aasian öljylle parhaan reitin lännen markkinoille, voi Georgia auttaa länttä tulemaan riippumattomaksi Venäjän energiasta", perustelee lehti, mutta muistuttaa, että ensin Georgiasta pitää tulla vakaa, rauhallinen ja vauraampi.

"Vain historia näyttää, kykeneekö Mihail Saakashvili toteuttamaan nämä tavoitteet", toteaa Time arvionsa lopuksi.



Kuulu hurmaaja


Mihail Saakashvilin hurmausoperaatiot ovat jo kuuluja.

Poliittiset vastustajat kutsuvat vesijeteillä ajelua, lentomatkoja presidentin kanssa tai käyntejä viinintuotantoalueilla showksi, jonka avulla presidentti saa vieraansa myötämielisiksi.

Vastustajiakin hänellä on aivan riittävästi. Yksi kaikkein tiukimmista on Venäjän pääministeri Vladimir Putin, jonka arviot Saakashvilista ovat osin painokelvottomia.

Mihail Saakashvili nousi valtaan suurena sankarina verettömän Ruusu-vallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Hänen ensimmäisiä poliittisia lupauksiaan oli saattaa Etelä-Ossetia, Abhasia ja Adzheria taas Georgian yhteyteen.

Lupauksesta tuli kuitenkin hänen uransa toistaiseksi suurin epäonnistuminen.

Saakashvili provosoitui Venäjän toimista Etelä-Ossetiassa ja antoi maan armeijan ampua ensimmäiset laukaukset. Venäjä vastasi voimalla eikä Georgia saanut toivomaansa apua läntisiltä liittolaisilta.

Viisi päivää kestäneessä sodassa elokuussa 2008 kuoli 850 ihmistä ja noin 2 000 haavoittui. Yli satatuhatta ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan ja runsaat 30 000 on edelleen pakosalla. EU:n alkusyksystä julkaistussa raportissa sekä Georgian että Venäjän katsottiin rikkoneen kansainvälistä oikeutta.



Hankala vuosi


Mihail Saakashvilille kulunut vuosi on ollut hankala: EU:n tulkínta sodan kulusta oli pettymys, talous on tiukalla, oppositio jatkuvasti kimpussa eikä Yhdysvaltain tukikaan ole enää yhtä varauksetonta kuin aikaisemmin.

Presidentti Saakashvili on ollut suuri George W, Bushin ihailija, jopa tie Tbilisin keskustasta lentokentälle on nimetty Bushin mukaan. Suhteet Barack Obamaan ovat eivät ole yhtä läheiset, presidentit eivät ole vielä edes tavanneet. Varapresidentti Joe Bideniä ja ulkoministeri Hillary Clintonia Saakashvili pitää tukijoinaan, mutta Bidenkin vaati kesäisellä käynnillään Georgialta maltillisempaa politiikkaa ja demokraattisten oikeuksien takaamista omassa maassa.

Yhdysvallat tukee toki edelleen Georgian liittymistä Natoon ja EU:hunkin. Vain muutama päivä sitten Yhdysvaltain ja Georgian joukot aloittivat yhteiset sotaharjoitukset, joissa georgialaisjoukkoja valmennetaan toimimaan Afganistanissa.

Kun Valkoinen talo on antanut ymmärtää, ettei sen taloudellinen tuki välttämättä jatku yhtä avokätisenä kuin tähän asti, on Saakashvili hakenut tukea Persianlahden öljyvaltiolta. Presidentin kunnianhimoinen haave on rakentaa Batumista uusi Dubai ja tehdä maasta kansainvälisen kaupan keskus Singaporen tapaan.

Ilmoita asiavirheestä