Urheiluautoja valmistava Spyker otti haltuunsa vaikeuksissa rypeneen Saabin. Ruotsalaismerkki jää henkiin, mutta edessä olevat vaikeat näkymät eivät ole hävinneet minnekään.
Maailmassa näki keskiviikkoiltana päivänvalon uusi autonvalmistaja, jonka nimeksi tuli Saab Spyker Automobiles. Yhtiö syntyi, kun hollantilainen urheiluautoja valmistaja Spyker Cars teki General Motorsin kanssa sopimuksen ruotsalaisen Saabin autonvalmistuksen ostosta. Tapahtuma näytti päättävän onnellisesti Ruotsia pitkään piinanneen tapahtumasarjan, jossa maan teollisiin ylpeyksiin kuuluva tuotanto oli joutua uudeksi lenkiksi hävinneiden automerkkien ketjuun.
Erityisen suurta huojentuneisuus on kahdella taholla. Ensinnäkin Etelä-Ruotsin Trollhättanissa, jossa Saabin tuotantolaitokset sijaitsevat. Siellä Saabin ja Spykerin toimitusjohtajat otettiin keskiviikkona sankareina vastaan. Toiseksi maan hallituksessa, jota ei voida nyt syyttää toimettomuudesta automerkin kohtalosta päätettäessä. Hallitus lupasi taata valtaosan Saabin ostoon tarvittavasta noin 400 miljoonan euron lainasta. Takauksen ehtona on Saabin pysyminen Ruotsissa.
Pohjanlahden tältä puolelta hankkeelle kannattaa toivottaa onnea jo siksi, että Saabin tuotanto työllistää myös melkoisen joukon suomalaistaustaista väkeä. Spykerin toimitusjohtaja Victor Muller on lupaillut jopa uuden väen palkkaamista.
Yhtä nopeasti on kuitenkin noussut arvioita, joiden mukaan vaara ei ole ohi. Ensinnäkin hyväksyntä kaupan rahoitusjärjestelylle pitää saada sekä lainan antajalta Euroopan investointipankilta että Euroopan komissiolta. Olisi toki yllätys, jos hyväksyntää ei tulisi, sillä esimerkiksi Ranskassa valtio on kyynärpäitä myöten sekaantunut Renault´n toimintaan EU:n seuratessa tapahtumia katseella.
Jos kahden ensimmäisen esteen yli päästään, on edessä kuitenkin kaikkein pahin: automarkkinoiden karu todellisuus. Alalla, jossa suuret yksiköt ja pitkät sarjat ovat menestyksen olennaisia edellytyksiä, Saab on jäänyt pieneksi peluriksi, ja Spyker on suorastaan lilliputti. Yhdessäkin tuo kaksikko jää vähävoimaiseksi.
Hyvänä enteenä ei voi pitää yhtiöiden viime vuosien heikkoa menestystäkään. Kahden viime vuosikymmenen aikana Saab on tehnyt yhden voitollisen tuloksen. Tappiota tekee myös vuosituhannen vaihteessa toimintansa aloittanut Spyker. Saabin valikoima on ohut, vain pariin malliin perustuva. Jos valmistus ja myynti aiotaan hilata Spykerin tavoitteeksi asettamaan noin 100 000 autoon vuodessa, uuden yhtiön on pystyttävä tuomaan markkinoille todellinen menekkimalli. Miten se temppu tehdään?
Saabin kaltaisten pienten valmistajien tila voisi löytyä tiukasta keskittymisestä johonkin tiettyyn osaan automarkkinoita. Urheiluautoista sitä tilaa voi olla vaikea raivata Spykerinkaan kokemusten avulla. Jotta mahdollisuudet saada tuotanto kannattavaksi paranisivat, Trollhättanin 200 000 auton valmistuskapasiteetti pitäisi saada täyteen käyttöön. Viime vuonna tehdas työnsi ulos vain 40 000 ajokkia. Kuilu lukujen välillä on leveä.
Spykerin johto on puhunut erikoisautoista, eli uutta koko kansan "ysikutosta" on lähivuosina markkinoille turha odottaa. Ratkaisuna voi lopulta olla keskittyminen ylempään hintaluokkaan, urheilullisuutta painottaen. Sillä kaavalla kummankin yhtiön vahvin osaaminen tulisi käyttöön.
Mitään takeita ei kuitenkaan ole tuonkaan reseptin toimivuudesta. Siksi on mahdollista, että lasku nyt nähdystä järjestelystä kaatuu vielä Ruotsin veronmaksajien kontolle.