Kun autojätti GM kamppailee itse olemassaolostaan, ei ruotsalaismerkin kohtalo siinä paljon paina. Toiveet Saabin pelastamiseksi ovat vähissä ja tuho uhkaa Ruotsin autoteollisuutta.
Löytyy yhä helposti kuljettajia, jotka tahtovat pitää Saab-autonsa. Mutta ei tunnu löytyvän ketään, joka tahtoisi omistaa Saab-tehtaan.
Saabin nykyinen omistaja, amerikkalainen autojätti General Motors on itse keskellä kuolinkouristuksia. Se on juuri ilmoittanut lähes 50 000 työpaikan vähentämisestä ja tarpeesta saada 17 miljardia dollaria lisää valtion tukea.
Tämän sivutuotteena on syntymässä toistaiseksi suurin nykyisen taantuman aiheuttama teollinen haaksirikko pohjoismaissa. GM aikoo luopua ruotsalaisesta Saabista.
Se jättää kolme mahdollisuutta: joku ostaa Saabin, se jatkaa itsenäisenä yhtiönä tai se siirtyy automerkkinä historiaan. Viimeinen vaihtoehto on todennäköisin, vaikka Ruotsissa tietysti toivotaan muiden mahdollisuuksien toteutuvan. Tehtaat eivät vielä menneet kiinni.
Ainakaan valtion rahoilla ei Saabia pelasteta, sen on elinkeinoministeri Maud Olofsson tehnyt selväksi. Linja on perusteltu. Vaikuttaa nimittäin siltä, että GM:n tavoitteena oli lypsää Ruotsin valtion rahoja niin paljon kuin mahdollista tietäen, että niidenkään avulla ei Saab säilyisi.
Pienellä automerkillä vailla selkeää kohderyhmää ei hevin ole tulevaisuutta hetkellä, jolloin isommatkin tekijät ovat henkihieverissä. Yhdysvalloissa General Motorsin ja Chryslerin tuoreet linjaukset eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta, vaan molemmat yhtiöt ovat vapaassa syöksyssä. Etenkin Chryslerin jatko on jo epätodennäköistä. GM:stä voi löytyä elinkelpoisia osia.
Globaali autoteollisuus uskoi hyvien aikojen jatkuvan. Erityisesti amerikkalainen autoteollisuus uskoi lisäksi, ettei edes tarvitse muuttua, vaan että isot ja kuluttavat mallit ovat kysyttyjä aina. Kaikki olivat väärässä, ja eniten väärässä olivat amerikkalaisyhtiöt - joilla kaiken lisäksi on hyvin raskaat eläkevastuut.
Yhdysvalloissa autoteollisuutta yritetään pitää nyt jotenkin pystyssä vaikka väkisin, sillä alalla on valtava määrä työpaikkoja uhattuna.
Jotkut yhtiöt tästäkin selviävät, mutta eivät kaikki. Saab ja sen myötä ruotsalainen autoteollisuus saattaa olla murrosajan uhreista ensimmäisiä. Volvon kohtalo lienee merkkinä valoisampi, mutta muutoksia on sillekin luvassa.
Jos Saab katoaa kokonaan, katoaa myös nelisentuhatta työpaikkaa Ruotsista suoraan ja alihankintaketjun myötä vielä enemmän, osa myös Suomesta. Se on kova kolaus myös symboliarvoltaan. Trollhättan oli aikanaan monen Pohjois-Suomesta lähteneen muuttokuorman osoitteena.
Saksassa puolestaan ihmetellään, mitä Opelille tapahtuu. GM:n ilmoitus jätti merkin tilanteen aivan auki. Opel on sen kokoinen, että saattaa pärjätä omillaankin, ja Saksa on valmis antamaan tehtaille paljon julkista tukea. Mitään varmuutta ei silti ole vielä Opelinkaan kohtalosta.
Autoliikkeiden ja satamien varastot pitkin maailmaa ovat nyt tupaten täynnä tuliteriä, myymättömiä autoja. Se tilanne on yksi globaalin talouskriisin vertauskuvista. Teollisuus ajoi täysillä mutkaan, jota se ei arvannut tulevaksi.
Ruotsin valtion keinoin ei Saabia pelasteta. Apu tulee jostain muualta, jos on tullakseen. Ellei tule, Ruotsilla on edessään syvä teollinen rakennemuutos. Siinä valtion toimenpiteillä voi olla pysyvää merkitystä. Perinteisen automerkin tekohengittämisessä kruunumiljardit sen sijaan palaisivat hukkaan.