Sää hem­mot­te­li pää­siäi­sen hiih­tä­jiä

Metrin verran lunta ja huikean kirkas auringonpaiste hemmottelivat Kilpisjärvellä pääsiäistä viettäneitä matkailijoita. Sunnuntaina lämpötila kohosi niin korkeaksi, että tunturissa tarkeni hiihdellä teepaita päällä.

Sujutellen ja sukuloiden. Terje ja Eva Kondradsen olivat tulleet pääsiäishangille Norjan Storfjordista. Lomapäivät vietettiin Evan veljen mökillä Kilpisjärvellä.
Sujutellen ja sukuloiden. Terje ja Eva Kondradsen olivat tulleet pääsiäishangille Norjan Storfjordista. Lomapäivät vietettiin Evan veljen mökillä Kilpisjärvellä.
Kuva: Jaakko Alatalo

Kilpisjärvi

Metrin verran lunta ja huikean kirkas auringonpaiste hemmottelivat Kilpisjärvellä pääsiäistä viettäneitä matkailijoita. Sunnuntaina lämpötila kohosi niin korkeaksi, että tunturissa tarkeni hiihdellä teepaita päällä.

”Nyt toivotaan jo välillä vähän kylmempää. Koivikossa lumi ei enää kanna ja vesi on noussut järville”, kertoi Kilpishotellin tunturiopas Pirkkis Haapalahti, haukiputaalainen fysioterapeutti ja telemark-hiihdonopettaja.

Keli oli voitelun suhteen vaativa. Liisteriä tarvittiin yhtä hyvin suksien pohjiin kuin kasvojen suojaamiseen, sillä täydeltä terältä helottava aurinko sulatti hankia ja paahtoi naamat ruskeiksi. Kurujen pohjat täyttyivät sulavedestä ja Saanajärven rantoja kiersi katkeamaton hiihtäjien raito, sillä jään yli oikaisemiseen olisi tarvittu vesisukset.

Lämpimästä keväästä huolimatta lunta riittää Kilpisjärvellä yhä lumivyöryiksi asti. ”Tuntureilla on ollut isoja lumivyöryjä, ja Kitsin putouksilla on vielä lippoja jäljellä. Saisivat tulla alas loputkin”, Pirkkis Haapalahti sanoi.

Kilpishotelli viettää pääsiäisen jälkeisellä viikolla 50-vuotisjuhlaa, ja myös läheisellä Haltilla on juhlavuosi. Tasan 70 vuotta sitten uskalias naiskolmikko, Kaarina Kari, Inkeri Arajärvi ja Anna Lehtonen, kiipesi ensimmäisenä Haltille Suomen puolelta. Suomen korkeimmalla tunturilla on vuodesta 1932 lähtien pidetty numeroitua vieraskirjaa, johon tähän mennessä on kertynyt yli 17 000 nimeä.

Uskolliset Kilpisjärven kävijät palaavat kevät toisensa jälkeen kuin muuttolinnut tutuille tuntureilleen. ”Olemme hiihtäneet täällä jo yli 20 vuoden ajan ilman ainuttakaan välivuotta”, naureskelivat Maija Merikallio, Anneli Äyräpää ja Liisa Ilvessalo. Iloista helsinkiläiskolmikkoa yhdistää ammatti: kaikki ovat hammaslääkäreitä. Seurueen neljäs jäsen on ekonomi Marjatta Weckström.
Oulussa syntynyt Maija Merikallio kertoi käyneensä ensimmäisen kerran Kilpisjärvellä jo vuonna 1948 kansainvälisen ylioppilasleirin mukana. Kovin suuria muutoksia ei vuosikymmenten aikana ole tapahtunut — paitsi moottorikelkkailu!

Pääsiäisajan kelkkaralli käy Kilpisjärvellä vuosi vuodelta rankemmaksi. Retkeilykeskuksen edustalla leijui jäällä sankka pakokaasupilvi, moottoreiden viiltävä ujellus kantautui kilometrien päähän ja läheinen Tsahkaljärvi oli kuin talvisodan jäljiltä norjalaisten kelkkailijoiden myllerryksen jälkeen.

Käsivarren vallesmannin Ossi Hyvösen mukaan kelkkailua ei saada Kilpisjärvellä kuriin muutoin kuin lainsäädäntöä muuttamalla. ”Myös ympäristökeskus voisi kieltää kelkkailun alueella”, Hyvönen sanoi.

Kilpisjärvellä ollaan asiasta Hyvösen mukaan kahta mieltä. ”Hiihtäjät valittavat, mutta toinen puoli on se, että kauppojen liikevaihdosta 90 prosenttia tulee norjalaisilta.”

Pääsiäispyhät sujuivat Käsivarren Lapissa rauhallisissa merkeissä. ”Yhtään rikosilmoitusta ei tehty eikä putkaan tarvinnut ottaa ketään”, kertoi vanhempi konstaapeli Risto Helin Muoniosta. Yksi poliisipartio päivysti laajalla Kittilän-Muonion-Enontekiön alueella. Eniten töitä riitti Levillä, jonne pakkautui 15 000 ihmistä pääsiäisen viettoon.

Ilmoita asiavirheestä