Pääkirjoitus

S-ryhmä ryhtyy pank­kii­rik­si

Pankkitoiminta on kannattanut viime vuosina Suomessa hyvin. S-ryhmän olikin helppo päättää oman pankin perustamisesta, kun osuuskuntalain muutos lakkauttaa nykyiset säästökassat ensi vuoden lopussa.

Pankkitoiminta on kannattanut viime vuosina Suomessa hyvin. S-ryhmän olikin helppo päättää oman pankin perustamisesta, kun osuuskuntalain muutos lakkauttaa nykyiset säästökassat ensi vuoden lopussa.

S-ryhmän oma pankki, työnimeltään S-Pankki Oy, aloittaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Päätöksen taustalla on osuuskuntalain muutos, joka velvoittaa myös S-ryhmän lopettamaan nykyiset säästökassansa. Vaikka ajankohta on lainsäätäjän sanelema, päätös pankin perustamisesta kauppaketjun yhteyteen on merkittävä. Myös vakuutusyhtiö Tapiola päätti hiljan perustaa oman pankin.

S-ryhmä sai tiistaina Rahoitustarkastukselta anomansa luottolaitostoimiluvan. Torstaina SOK:n hallintoneuvosto päätti perustaa pankin. Ratkaisu oli helppo, sillä laskelmat osoittivat menestymisen mahdolliseksi. S-ryhmä aikoo saada rahalaitoksensa kannattavaksi viiden vuoden kuluessa. Pankkitoiminta on viime vuosina ollut Suomessa tuottoisaa. Rahalaitokset esittävät juuri nyt komeita tilinpäätöksiä viime vuodelta.

Muutos on myös asiakkaan näkökulmasta hyväksyttävä. Talletusten turva osuuskuntien säästökassoissa on epävarma, jos osuuskunta joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Sen huomasivat kymmenettuhannet uskolliset asiakkaat E-liikkeen konkurssin yhteydessä laman aikana. S-ryhmällä on mennyt viime aikoina hyvin, mutta lainsäätäjän on katsottava muutakin kuin viime aikojen taseita.

Säästökassojensa turvin S-ryhmä saa lentävän lähdön pankkitoiminnassa. Sen säästökassoissa on hieman yli miljoona tiliä. S-kassojen asiakkaat muuttuvat luontevasti S-pankin asiakkaiksi, mikäli kaikki käy suunnitelmien mukaan. SOK panostaa paljon siihen, että säästökassatilin haltijat siirtyisivät sen uuden pankin asiakkaiksi vanhalta asiakaspohjalta.

Liioittelua on silti puhua, ettei asiakas tarvitse muita pankkeja. Uuden pankin palvelut ovat muuten kattavia, mutta kun asuntolaina jää puuttumaan valikoimista, sen mukana puuttuu iso osa suomalaisen kotitalouden elämää. Kulutusluottoja S-pankki aikoo kyllä myöntää. Kummallista olisikin, ellei kalliitakin tuotteita myyvän kaupparyhmän rahalaitos niin tekisi.

Erillistä konttoriverkkoa asiakkaat eivät varmasti tule kaipaamaan. Prismat, Sokokset, S-marketit ja muiden pankkien tapaan tarjottava verkkopankkipalvelu riittävät hyvin. S-etukortti toimii myös pankkikorttina. Siihen saa halutessaan liitetyksi kansainvälisen luottokorttiominaisuuden. Kun myymälöihin tulee lisäksi itsepalvelupisteitä ja automaatteja käteisnostoja varten, suomalaiset saavat pankkipalveluunsa merkittävän lisän.

Pankkikilpailu on viime vuosina tarkoittanut lähinnä kilpailua antolainakoroilla. Talletusasiakkaat ovat tunteneet olevansa pankkien kannalta melkeinpä välttämätön paha. Nollassa tai sen tuntumassa pidetyt korot eivät voi muusta kertoakaan. Lisäksi erilaisia palvelumaksuja tai tilipakettien hintoja on hilattu jatkuvasti ylöspäin. Säästö- ja käyttötiliasiakkaita ei ole erityisemmin hyvitelty.

S-ryhmä lupaa pankkinsa talletuksille kilpailukykyistä korkoa. On kiintoisaa seurata, sallivatko muut pankit sen pitää markkinavalttinsa vai havahtuvatko ne kilpailuun. Herääminen voi tulla liian myöhään, jos se tapahtuu vasta, kun 1,5 miljoonan asiakasomistajan kaupparyhmittymä alkaa pääosin vetää itselleen myös kaupassa kävijöiden säästöt. Kerran tapahtunutta käännettä on usein vaikea pyöräyttää taaksepäin. Jos muissa pankeissa ei nyt mietitä vastaiskuja, ne eivät osaa asiaansa. Limingan S-market on myös ensi vuoden lopussa sekä kauppa että pankki.