Ruokakaupan vallan vaihtumisesta tiedettiin jo kesällä
S-ryhmän
myynnin vetäessä muita paremmin. Tarkka kokonaiskuva saatiin perjantaina, kun markkinatutkimuslaitos
ACNielsen
julkisti myymälärekisteritietonsa. S-ryhmän ykköstila tuli lopulta 2 prosenttiyksikön erolla
K-ryhmään.
S-ryhmän siivu päivittäistavarakaupan markkinoista oli melkein 36 prosenttia.
Entinen markkinajohtaja K-ryhmä jäi hieman alle 34 prosenttiin. Sen markkinaosuus laski 1,4 prosenttiyksiköllä.
Osastopäällikkö Maija Lauren ACNielseniltä ei lähtenyt perjantaina arvioimaan, miten paljon Sparin hankinta kasvattaa S-ryhmän markkinaosuutta. Hänen mukaansa muutos ei kuitenkaan ole merkittävä, koska Kilpailuvirasto asetti omat rajoituksensa hankinnalle.
- Tarkka osuus nähdään vuoden päästä, Lauren sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sparin markkinaosuus laski viime vuonna 0,6 prosenttiyksiköllä 6,2 prosenttiin. Tradekan osuus nousi 0,8 prosenttiyksiköllä hieman vaille 11 prosenttiin. Kesän lopulla Tradekan ja Wihurin ruokakaupat pistettiin yhteen. S-ryhmä lisäsi markkinaosuuttaan edellisvuodesta 1,6 prosenttiyksiköllä.
Lidl kasvoi
edelleen
Viime vuodet kauppaa ravistellut saksalainen Lidl jatkoi myös markkinaosuutensa kasvattamista. ACNielsenin arvion mukaan se otti viime vuoden päivittäistavaramyynnistä 3,7 prosenttia. Lisäystä sille tilastoitiin 0,8 prosenttiyksikköä.
Lidl ei anna tutkimusyhtiölle myymälöidensä rekisteriin tallentuvia tietoja, mutta ACNielsen käyttää myynnin arviointiin muiden muassa kuluttajapaneeliaan. Saatuja arvioita on verrattu julkistettuihin liikevaihtotietoihin. Laurenin mukaan näin saatu kuva on hyvin tarkka.
Lidl perusti ensimmäiset ruokakauppansa Suomeen syksyllä 2002. Viime vuonna saksalaisryhmän kauppojen määrä lisääntyi yhdeksällä 95:een. Vuotta aiemmasta tahti hiipui selvästi. Lauren ennakoi, että 10 prosentin rajan puhkaisuun menee Lidliltäkin vuosia.
Suuret myymälät
ovat myyntitykkejä
ACNielsenin rekisteritietojen mukaan päivittäistavarakaupan myynti oli 11,9 miljardia euroa. Myynnin arvon kasvuksi tuli 2,3 prosenttia. Tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen ja Päivittäistavarakauppa ry:n PTY:n tiedoista, koska niiden aineistoissa on eroja. Tilastokeskuksella on mukana myös muun muassa alkoholin myynti. PTY puolestaan koko vain jäsenistönsä tiedot.
Myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten kasvoi muiden muassa suurimpien eli hypermarkettien myynti. Niihin ACNielsen laskee vain Prismat, Citymarketit ja Euromarketit.
Isojen myymälöiden merkitys ruokakaupassa on suuri.
- Kun myymälät listataan suuruusjärjestykseen myynnin perusteella, 10 prosentin kohdalla myynti on jo ylittänyt 50 prosenttia, Lauren selvitti.
Hypermarketteja vahvemmin päivittäistavaroiden myynti lisääntyi tavarataloissa. Keskimääräistä paremmin myynti veti myös pienten alle 100 neliön myymälöiden myynti. Ne voivat olla auki myös sunnuntaisin kaikkialla Suomessa.
Pienten valintamyymälöiden myynti vähentyi lähes 5 prosenttia. Näihin lasketaan 100-200 neliön myymälät. Myös isojen valintamyymälöiden eli 200-400 neliön myymälöissä myynti vähentyi.
Kauppojen myymälämäärä laski vuoden aikana hieman yli 80:lla noin 4 100:aan. Kato kävi erityisesti pienmyymälöissä ja valintamyymälöissä.