Helsinki
SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo sanoo omana toiveenaan, että Suomessa olisi vain yksi vahva osuustoiminnallinen kauppayritys.
"Se olisi hienoa. Yhdessä olisimme vielä vahvempia kuin erillään. Vanha, lähes vuosisatainen osuuskauppaliikkeen kahtiajako päättyisi", painottaa Neilimo.
Huhtikuun lopulla pääkaupunkiseudulla toimivat osuusliike Elanto ja Helsingin Osuuskauppa HOK ilmoittivat sulautuvansa tämän vuoden aikana. Elanto on tehnyt läheistä yhteistyötä Tradekan kanssa ja HOK kuuluu SOK:hon eli S-ryhmään.
Kaksi kilpailevaa ja eri leireihin kuuluvaa osuuskauppaa fuusioituu. Uusi HOK Elanto asettuu S-lipun alle.
Suomen osuuskauppaliike hajosi vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena kahteen eri leiriin: porvarilliseen SOK-ryhmään ja ja työväen hallitsemaan, niin sanottuun edistysmieliseen OTK-ryhmään, josta myöhemmin kehittyi nykyinen Tradeka.
Vuonna 1905 perustettu Elanto kuului alunperin SOK-ryhmään, josta se erotettiin 1917. SOK-mieliset perustivat tilalle Helsingin Osuuskaupan. Nyt Elanto ja HOK palaavat yhteen.
SOK on perustettu 1904. SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 1910-luvulla toimi Väinö Tanner, joka aloitti puoli vuosisataa kestäneen osuustoimintauransa 22-vuotiaana Turun Wähäväkisten Osuuskaupan toimitusjohtajana. Se oli Suomen ensimmäinen osuuskauppa, joka syntyi osuustoimintalain hyväksymisen jälkeen. Tuo kauppa on edelleenkin olemassa, mutta tänään nimenä on TOK-yhtymä eli Turun Osuuskauppa.
Tanner vei Turun Wähäväkisten Osuuskaupan säännöt vahvistettavaksi juuri perustettuun Pellervo-Seuraan, jossa säännöt nimikirjoituksellaan hyväksyi seuran nuori lakimies Juho Kusti Paasikivi. Myöhemmin toinen miehistä nousi politiikan puolella presidentiksi ja toinen pääministeriksi asti.
"Onhan meillä historiaa puolin ja toisin", myhäilee Neilimo.
Hän muistuttaa ,että Tradekan yrityssaneeraus päättyy vuoden 2003 lopussa, minkä jälkeen S-ryhmä ja Tradeka voivat katsoa, kannattaako voimat yhdistää.
Hän antaa aitoa tunnustusta Tradekan toimitusjohtajalle Antti Remekselle, joka on vienyt yrityssaneerausta niin hyvin eteenpäin, että se päättyy onnistuneesti tämän vuoden lopussa.
"Se (yhdistyminen) on Tradekan johdon ja jäsenten asia, me emme lähde aktiivisesti sinne ronkkimaan. Yhdentymistä on käytännössä mahdollista tarkastella vuoden 2005 aikana. Meillä on S-ryhmässä omat suunnitelmamme. Me tunnemme Tradekaa hyvin ja siellä tunnetaan meidät. Meillä on luottamukselliset suhteet jo nyt. Aika sitten näyttää, mitä teemme Tradekan kanssa. Tradekalla on kyky jatkaa myös itsenäisenä osuuskauppana", painottaa Neilimo.
Kilpailuvirasto
voi tulla jarruksi
Neilimo muistuttaa, että S-ryhmän ja Tradekan mahdollisessa yhdistymisessä myös kilpailuviranomaiset ovat valppaina.
"Markkinaosuutemme päivittäistavarakaupassa on 31,1 prosenttia. HOK ja Elanto nostavat osuuden 33 prosentin yläpuolelle. Jos siihen lisätään vielä Tradeka, markkinaosuus nousisi jo 43 -45 prosenttiin. Silloin tullaan lähelle merkittävää ja määräävää markkina-asemaa."
Kilpailuvirasto esti 1990-luvun lopulla Keskon ja Tukon välisen fuusion. Kesko sai pitää Tuko-ryhmästä vain Anttila-kodintavaratalot.
"Osuuskaupat yhdessä ja Kesko hallitsisivat noin 80 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta. Siinä katsannossa meidän mahdollinen yhtyminen voi kaatua kilpailulainsäädäntöön", pohtii Neilimo.
Pohjoismainen
fuusio ei kiinnosta
Ruotsin, Norjan ja Tanskan osuustoimintayritykset perustivat pari vuotta sitten pohjoismaisen Coop Nordenin, johon pyydettiin myös suomalaisia mukaan. S-ryhmä ja Tradeka eivät lähteneet yhteispohjoismaiseen kuvioon.
"Ainakaan S-ryhmässä ei ole tarvetta eikä halua pohjoismaisiin osuustoiminnan uudelleenjärjestelyihin, osaksi Coop Nordenia", painottaa Neilimo.
Suomalaisten osuuskauppaihmisten nihkeyden ymmärtää, kun katsoo Ruotsin osuustoiminnan kannattavuutta.
Ruotsalaisarvion mukaan S-ryhmä on Euroopan kannattavin vähittäiskaupan alalla toimiva osuustoimintayritys. S-ryhmän liikevoitto liikevaihdosta vaihtelee neljästä seitsemään prosenttiin. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa yltää kannattavuudessaan huikeaan yhdeksään prosenttiin.
Ruotsissa liikevoittoprosentti liikkuu nollan pinnassa ja tavoitteena Pohjanlahden toisella puolella on 1 - 2 prosenttia.
"Identiteettihän siinä häviäisi, jos meidän pääkonttorimme olisi Tukholmassa. S-ryhmä haluaa olla suomalainen, alueellinen, ihmiskasvoinen markkinatalousyritys", linjaa Neilimo ryhmänsä arvoja.