Rytmihäiriöiden hoito tehostuu Oulun yliopistollisessa sairaalassa merkittävästi ensi syksynä, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön uusi magneettinavigointilaitteisto ja neljäs toimenpidesali.
Vielä nyt jono katetriablaatioon on pitkä. Rytmihäiriöpotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti, ja yhä useampi hoidetaan katetriablaation avulla.
Uusi laitteisto mahdollistaa toimenpiteiden kaksinkertaistamisen ja tekee ablaatiosta turvallisemman, tehokkaamman ja nopeamman.
Ablaatiossa eteisvärinä korjataan käsittelemällä rytmihäiriöpesäkkeet radiotaajuusenergialla. Toimenpiteeseen päädytään vasta, kun lääkehoito ei auta.
"Eteisvärinään ei valitettavasti ole yhtään varmasti tehoavaa lääkettä, ja lääkkeisiinkin liittyy vakavia sivuvaikutuksia. Estolääkitys pitää 20 prosenttia potilaista oireettomina kolmen vuoden hoidon jälkeen, kun ablaatio parantaa jo nyt 70-80 prosenttia potilaista", kertoo Oysin kardiologian professori Heikki Huikuri.
Oulussa tehty puolet
eteisvärinäablaatioista
Oys aloitti rytmihäiriöiden katetriablaatiot ensimmäisenä Suomessa 1990-luvun alussa ja eteisvärinän katetriablaatiot vuonna 2000.
Oys teki viime vuonna noin sata eteisvärinäablaatiota. "Oulussa on tehty tähän asti noin puolet Suomen kaikista eteisvärinän katetriablaatioista", kertoo dosentti, apulaisylilääkäri Pekka Raatikainen Oysin sydänosastolta.
Nyt tilanne saattaa muuttua, sillä Helsingin yliopistollinen keskussairaala hankki Suomen ensimmäisen magneettinavigointilaitteiston pari viikkoa sitten.
Eteisvärinän katetriablaatioita tehdään vain yliopistosairaaloissa. Helsinki ja Kuopio ovat lisänneet määriä voimakkaasti; Tampere ja Turku seuraavat perässä.
Suomessa tehdään vielä vähän eteisvärinän ablaatiohoitoja muihin maihin nähden. Esimerkiksi Tanska tekee niitä väestöön nähden viisinkertaisesti.
"Suomessakin määrät pitäisi vähintään viisinkertaistaa. Nykyistä useammat eteisvärinäpotilaat voitaisiin hoitaa katetriablaatiolla", Raatikainen sanoo.
Uusi tutkimus
menossa
Tiettyjä rajoituksia on, kuten rakenteelliset viat sydämessä. Oys on mukana tutkimuksessa, joka selvittää, voitaisiinko ablaatio tehdä eteisvärinäpotilaille heti eikä vasta epäonnistuneiden lääkehoitojen jälkeen.
Monia muita rytmihäiriöitä hoidetaan heti ablaatiolla, mutta eteisvärinän hoitoon liittyy enemmän riskejä. Riskit ovat harvinaisia, mutta sattuessaan vakavia. Keuhkolaskimot saattavat esimerkiksi tukkeutua, ja eteisten käsittely voi aiheuttaa aivoinfarktin.
Uusi laite pienentää riskejä. Nyt käytössä olevan laitteen katetri on jäykkä ja voi periaatteessa tehdä reiän sydämen seinään. Magneettilaitteessa on pehmeämpi katetri. "Se on melkein kuin keitettyä spagettia", Raatikainen lisää.
Vielä nyt lääkäri ohjaa katetria käsin, kun se viedään nivusen kautta eteiseen. Uudessa laitteessa lääkäri ohjaa katetria tietoteknisesti toisesta huoneesta ja pystyy suuntaamaan sen millintarkasti oikein.
Magneettilaite etsii nykyistä tarkemmin rytmihäiriöitä aiheuttavia vikoja ja piirtää tarkemman kolmiulotteisen kuvan eteisestä tietokoneelle. Uuden laitteen käytön oppii helpommin, joten toimenpiteitä pystyy jatkossa tekemään yhä useampi lääkäri.
