Sydäntautilääkärit toivovat lisää voimavaroja rytmihäiriöpotilaiden hoitoon, jotta uusia hoitokeinoja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti. Uusia hoitoja on esimerkiksi katetriablaatio, jossa rytmihäiriöitä aiheuttava alue tuhotaan sydämestä katetrin avulla.
Uudet parantavat hoidot ovat tehokkaita ja säästävät kustannuksia pitkällä aikavälillä, sillä rytmihäiriöpotilaat ovat usein työikäisiä. Toistuva rytmihäiriö aiheuttaa heille kiusallisia oireita ja johtaa sairauspoissaoloihin.
Professori Heikki Huikuri Oulun yliopistollisesta sairaalasta arvioi perjantaina kardiologisen seuran koulutustapahtumassa Tampereella, että niin sanotun hoitotakuun toteuttaminen on haaste rytmihäiriöiden hoidosta vastaaville keskuksille. Huikuri pelkäsi, että hoitotakuun toteuttaminen saattaa johtaa siihen, että rytmihäiriöiden hoitojen jonotusajat pitenevät entisestään, ellei voimavaroja lisätä.
Jonotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin vaihtelevat nykyisin kuudesta kuukaudesta jopa 2-3 vuoteen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama jonojen hallintaa selvittänyt työryhmä on ehdottanut, että sepelvaltimoiden varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrä tulisi lähes kaksinkertaistaa. Rytmihäiriöhoitoja tehdään samoissa tiloissa ja laboratorioissa kuin varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia.
Suomen kardiologinen seura on esittänyt työryhmän raporttia koskevassa lausunnossaan, että parantavaa hoitoa tarjoavien kardiologian keskusten vahvistamiseen tulisi kiinnittää pikaisesti huomiota, jotta resurssit riittäisivät kaikille sydänpotilaille. (STT)