Oulu Karjalaisten evakkojen ja sijoituspitäjien väen yhteiselo ei ollut aina mutkatonta. Talollisten nurkkiin sekä kouluille sijoitettuja evakkoja saatettiin syyttää loisimisesta, koska kaikille evakoille ei ollut järjestää töitä.
Kulttuurierot aiheuttivat kahnauksia ja väärinkäsityksiä. Jäyhät länsisuomalaiset pitivät suulaita karjalaisia turhina suunpieksäjinä.
Karjalaiset syyttivät paikallisia isäntiä liian pienten palkkojen maksamisesta ja halvan työvoiman hyväksikäytöstä.
Kannuksessa pahimmat solvaukset kuultiin lasten suista. Paikalliset pikkupojat ryssittelivät Nurmeksesta tulleita evakkoja.
"Ja sehän meitä suututti", 10-vuotiaana evakkoon joutunut Erkki Rautiainen sanoo.
Ryssittely tympi niin, ettei asian voinut antaa olla. Nyrkkien lisäksi tappeluihin otettiin kättä pitempää. Rautiainen kertoo, että aseena käytettiin jopa piikkilankaa, jonka päähän oli kiinnitetty painoksi mutteri.
"Mutta se oli vain sellaista poikasten touhua. Aikuisten kanssa tultiin toimeen hyvin."
Rautiainen ei usko, että pohjalaispojat huusivat ääneen vanhempiensa ajatuksia. Aikuiset olivat ystävällisiä. Jotkut toivat maitoa evakkokoululle ja lapseton opettajapariskunta jopa adoptoi yhden orvon evakkolapsen.
Nurmeksen evakoilla riitti tekemistä omissa askareissaan, eivätkä he käyneet töissä koulun ulkopuolella. Rautiainen sen sijaan kelpuutettiin töihin viereiseen taloon leikkaamaan olkia käsin pyöritettävällä silppukoneella.
Työ oli raskasta, eikä siitä saanut kuin viisi markkaa päivässä. Rautiainen ei kuitenkaan koe, että isäntä olisi käyttänyt häntä hyväkseen.
"Kävin siellä enemmän omasta mielenkiinnosta. En edes tiedä, mihin rahat menivät, kun ei siellä ollut kauppaakaan lähellä", hän kertoo.
Tutustu verkossa Tositarinoita talvisodasta -sivustoon. Sivustolle kootaan kaikki lehden Talvisota-sarjaan kertyvät jutut. Lukijat voivat lähettää sivulle omia muistojaan ja kuviaan. Myös ne koostetaan sivulle.