Utosjoella on myös tänä keväänä tehty alasvaeltavien smolttien eli vaelluspoikasten rysäpyyntiä sekä vaelluskalojen tuki-istutuksia.
Smolttien rysäpyynti ja vaelluskalojen tuki-istutukset ovat molemmat Oulujoen moninaiskäyttöhankkeita eli OUMO-hankkeita. Utosjoen rysäpyynnin ja tuki-istutukset rahoittavat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Fortum. Tuki-istutusten rahoitukseen osallistuu myös Kainuun ELY-keskus.
Smolttien rysäpyynti Utosjoella toteutettiin nyt toista kertaa. Tänä vuonna tutkimusrysä oli pyytämässä 3.5-2.6. välisenä aikana. Pyyntipaikkaa oli siirretty viime vuodesta Utosjoen yläjuoksun suuntaan.
– Olosuhteet pyynnille ovat olleet edellisvuotta paremmat ja tasaisemmat. Saaliit ovat olleet viime vuoteen verrattuna hyviä. Smoltteja on tullut tasaisesti ja paljon. Nyt vaeltavat smoltit on istutettu jokeen 1-vuotiaana vuosina 2014 – 2015. Saaliin perusteella saadaan hyvä kuva Utosjoen poikasmäärästä, rysäpyynnistä vastaava Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Tapio Kangas kertoo.
Utosjoen tuki-istutukset ovat osa laajempaa pitkäkestoista OUMO-hanketta, jossa tavoitteena on istuttaa Muhos-, Utos- ja Kutujokeen vuosittain 50 000 1-vuotiasta lohen tai meritaimenen poikasta. 1-vuotiaitten poikasten istutuksissa on tarkoituksena poikasten leimaannuttaminen alueelle, jotta ne myöhemmin palaisivat kutemaan samoille alueille. Tuki-istutuksia on tehty vuodesta 2005 alkaen.
– Viime vuosina on istutettu lohta, mutta tänä vuonna noin puolet istukkaista on meritaimenia. Istukkaat on merkitty jo parin vuoden ajan rasvaeväleikkauksin. Merkitsemisen avulla istukkaat pystytään erottamaan mahdollisista ylisiirrettävienlohien poikasista, tuki-istutuksista vastaava Montan Lohi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen kertoo.
Loppukesästä 2016 Utosjoella toteutetaan vielä OUMO-hankkeena ylisiirrettyjen lohien telemetriaseuranta. Seurannan toteuttaa Luonnonvarakeskus. Hankkeessa seurataan Oulujoella ylisiirrettyjen lohien levittäytymistä ja hakeutumista lisääntymisalueille sekä niiden elossa säilyvyyttä ylisiirtojen jälkeen. Luonnonvarakeskus merkitsee noin 40 Utosjokeen vapautettavaa lohta radiomerkein loppukesästä 2016.
Smoltti
Lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen.
Vaelluspoikaseksi muuttuvassa kalassa tapahtuu fysiologisia muutoksia, joiden avulla esimerkiksi lohi sopeutuu meriolosuhteisiin elettyään siihen asti makeassa vedessä.
Nuori lohi ja taimen elää synnyinjoessaan 2-3 vuotta, jonka jälkeen se vaeltaa smolttina mereen (merilohi ja meritaimen) tai järveen (järvilohi ja järvitaimen).
Artikkeli Rysäpyynti ja vaelluskalaistutukset päätökseen Utosjoella julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.