Tien molemmin puoli avautuu huikaiseva näky. Aaltoileva keltainen rypsimeri hivelee silmiä ja kirkastaa mieltä. Vielä kun malttaa jättää kiireet sikseen ja pysähtyy hengittämään syvään hajuaistia hurmaavaa tuoksua, saa tuhdin ilmaisannoksen luonnon tarjoamaa väri- ja aromaterapiaa.
Kullankeltainen rypsi tarjoaa muinakin vuodenaikoina terveyttä edistävät vaikutuksensa ruokaöljyn muodossa jokaisen ulottuville.
Euroopasta ensimmäiset tiedot rypsiöljystä ovat 1200-luvulta. Silloin ja aina 1800-luvulle saakka rypsi- ja rapsiöljyä tuotettiin lähinnä lamppuöljyiksi. Jos nälkä yllätti ja rasvasta oli puutetta, pistettiin rypsiöljyä pöytään. Kovin halukkaasti sitä ei kuitenkaan ruokaöljynä käytetty. Sitä karvastettiin sen kitkerän maun takia, joka tämän päivän tutkijoiden mukaan johtui rypsin sisältämästä erukahaposta.
Suomen eniten
käytetty ruokaöljy
Rypsiöljyn suosio kääntyi Euroopassa 1970-luvun puolivälissä nousuun, kun rypsin jalostajat toivat kaksi uutta valttia markkinoille: öljy sisälsi vain vähän kitkerää erukahappoa ja oli vapaa myrkyllisestä glukosionalaatista.
Suomessa rapsi ja rypsi vakiintuivat viljelykasveiksi vasta 1980-luvulla. Nykyisin ne ovat margariinin tärkeimmät raaka-aineet ja eniten käytetyt ruokaöljyt.
Rypsi ja rapsi ovat ainoat laajasti viljeltävät öljykasvit Suomessa. Niiden viljelyala oli vuonna 2003 lähes 75 000 hehtaaria. Rypsin ja rapsin erot tunnistaa parhaiten kukinnoista. Keski-Suomen korkeudelle ulottuvan, nauriin sukuisen rypsin kukat peittävät nuput, kun puolestaan Etelä-Suomessa viljeltävän lantun sukuisen rapsin nuput ovat kukkien yläpuolella. Suomessa puhutaan yleisesti vain rypsiöljystä.
Rypsiöljyä voidaan valmistaa eri menetelmin. Paras rypsin ominaisuuksien säilymisen kannalta on kylmäpuristus, jonka ansiosta öljyn rasvahappokoostumus säilyy monipuolisena. Kylmäpuristettu rypsiöljy sisältää monityydyttymättömiä rasvahappoja 32 prosenttia, josta linoleenihapon osuus on 10 prosenttia. Öljyhappo on kertatyydyttymätön rasvahappo, jonka määrä rypsiöljyssä on 63 prosenttia.
Monipuolinen
elintarvike
Rypsiöljyä käytetään elintarviketeollisuuden raaka-aineena sekä sellaisenaan kotitalouksissa. Öljynpuristuksen jälkeenkin jää jäljelle arvokasta valkuaisrehua, joka on tärkein kotimainen kotieläinten täydennysvalkuaisen lähde.
Kotimainen rypsiöljy sopii mainiosti osana monipuoliseen ruokavalioon, sillä se on hyvälaatuisten rasvahappojensa lisäksi erinomainen E-vitamiinin ja muiden rasvaliukoisten vitamiinien lähde.
Rypsiöljy soveltuu lähes kaikkeen ruuanlaittoon: paistamiseen ja leivontaan. Sitä kannattaa käyttää myös hiivataikinoissa, kuten pullien ja sämpylöiden leivonnassa. Salaatteihin ja dippikastikkeisiin kylmäpuristettu rypsiöljy antaa pähkinäisen herkullisen aromin. Se sopii hyvin myös marinointiin ja uppopaistoon.
Hyväksi aivoille
ja sydämelle
Uusien tutkimuksien mukaan alfa-linoleenihappo (omega-3- rasvahappo) on rypsiöljyn tärkeimpiä rasvahappoja. Sillä on todettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se muun muassa lievittää tulehduksen oireita, vähentää veren hyytymistä, alentaa seerumin kolesterolipitoisuutta ja estää sydämen rytmihäiriöitä.
Ranskassa tehdyn Lyonin tutkimuksen mukaan runsas alfa-linoleenihapon saanti vähentää selvästi sydänkuoleman vaaraa, ja Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että seerumin suuri linoleenihapon määrä heijastaa vähentynyttä aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riskiä.
Ruotsalaistutkimus puolestaan antaa viitteitä siitä, että runsas öljyhapon saanti vähentää rintasyövän vaaraa. Jos öljyhapon saanti oli ollut vähintään 10 grammaa päivässä, rintasyövän vaara väheni tutkimuksen mukaan puoleen.
(Lähteitä: Prof. Hademar Bankhofers, Großes Gesundheitsbuch, Bassermann, www.agronet.fi, www.biosicherheit.de, www.virgino.net, www.margariinitiedotus.fi)