Päätös rypäleaseista pitää tehdä ennen kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko hyväksytään hallituksessa, puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) edellyttää.
Hän korostaa, että sillä meneekö Suomi mukaan rypäleaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen vai ei on ratkaiseva merkitys selonteon linjauksiin ja ennen kaikkea puolustuspolitiikan uskottavuuteen sekä kustannuksiin
Puolustusvoimien arvioinnissa, joihin Häkämies yhtyy, Suomen ei tule allekirjoittaa asekieltosopimusta joulukuussa Oslossa.
"Korvaavat aseet, joista ei edes ole varmuutta, maksaisivat maltaita. Kustannukset olisivat ainakin miljardi euroa", Häkämies kertoo.
Lisäksi Suomi on jo hankkinut ja suunnitellut hankkivansa lisää rypäleaseita sekä rakentanut koko maan puolustuksen jatkossa niiden varaan.
"Siksi tämä on tärkeä käsitellä ennen selontekoa pois. Jokainen ymmärtää, että jos hintalappu on tuon kaltainen, sillä on valtava merkitys. Korvaavan suorituskyvyn hankinta olisi sekä haittavaikutuksiltaan että ennen kaikkea hintalapultaan suhteeton. Silti niiden suorituskyky ei yltäisi rypäleaseiden tasolle", Häkämies sanoo.
Suomen puolustuskyvylle vaikutukset olisivat paljon vakavampia kuin henkilömiinat kieltävään sopimukseen mukaan menolla.
"Liittoutumattomuus asettaa kovat vaatimukset Suomen puolustukselle. Miinapäätös on ja pysyy. Ne korvaavista rypäleaseista luopuminen kyseenalaistaisi ennen kaikkea koko maan puolustuksen", Häkämies toteaa.
Suomen maine ei
ulosjäännistä kärsi
Vaikka Suomen kannan määrittely on viipynyt, on valmistelu edennyt Häkämiehen mukaan erittäin hyvin hallituksen ja presidentti Tarja Halosen välillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa utvassa. Hän lisää, että Suomen kanta tulee olemaan huolella valmisteltu.
Mikä se on, siitä Häkämies vaikenee.
"Asia vaikea ja haastava", hän toteaa ja muistuttaa, että Suomi pyrki sopimusta tehtäessä aktiivisesti vaikuttamaan lopputulokseen; pidättäydyttäisiin epäluotettavista, siviilille vahinkoa aiheuttavista itsetuhon mekanismilla varustetuista aseista.
Suomen maineelle sopimuksesta pois jäänti ei Häkämiehen mielestä aiheuta haittaa. Päin vastoin se lisäisi hänen mukaansa puolustuksemme uskottavuutta.
"Suomen maine on vain kasvanut, kun on oltu varauksellisia prosessin aikana", Häkämies toteaa.
Hän muistuttaa, että Oslon sopimukseen on menossa mukaan vain kymmenen prosenttia tuottajamaista.
"Kaikki isot maat jäävät ulos, eli kiellolla ei asiaa ratkaista. Oslon sopimus etenee enemmän kansalaisjärjestöprosessina."
Häkämies vaikenee visusti siitä, muuttuuko Suomen Nato-optio myönteisemmäksi tulevassa selonteossa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan uuden muotoilun mukaan Nato olisi hyvä vaihtoehto.
"Kun selonteon valmistelussa on aktiivivaihe, en lähde keskusteluja kommentoimaan tai muotoiluja aukomaan", Häkämies väistää.
Sitä hän pitää tärkeänä, ettei lipsuta aikataulusta.
"Nyt täytyy tiivistää askelta, jotta selonteko saadaan eduskuntaan marraskuun lopussa."
"Kun peruspalikat ovat olemassa ja yleinen arvio on, ettei suuria linjamuutoksia ole odotettavissa niin uskon tämän pitävän."
Häkämiehen oma toive on yhä se, että tekeillä oleva selonteko jää viimeiseksi.
Pitkäjänteisyyttä vaativa puolustuksen suunnittelu ja kehittäminen voidaan hoitaa muutenkin, esimerkiksi kehysmenettelyllä. Ulkopolitiikan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin kerran neljässä vuodessa tehtävä selonteko on liian jähmettävä.
"Venäjä, Venäjä, Venäjä"-puhe ei kaduta
"Haluan tiiviimpää rytmiä ja ajassa elämistä sekä sitä kautta avoimuutta. Maailman muutokset ovat niin voimakkaita ja nopeita, että on vaikea ymmärtää, että joku haluaa pitää tällaisesta betonista kiinni", Häkämies lisää.
Puolustusministeri vakuuttaa, ettei häntä kaduta pätkääkään keväinen Venäjä,, Venäjä. Venäjä -kohupuhe.
"Kun puhetta lukee nyt, mikä muka arviossa meni pieleen", hän kysyy.
Puheesta noussutta kovassa ja ylimitoitetussa kritiikissä yhdistyi Häkämiehen mielestä kaksi näkemystä: yya-sukupolvi ja vasemmisto-oppositio.
Hän toteaa, että Venäjää käsitellään realistisesti myös selonteossa kansainvälisen toimintaympäristön kuvauksessa.
"Selonteossa ei hyssytellä. Kerrotaan mikä kehitys on ollut. Venäjä tekee paluuta vähintäänkin alueelliseksi suurvallaksi ja voimatekijäksi."