Wieniin kokoontuneet lähes 130 maan edustajat ovat toiveikkaita sen suhteen, että kokous saisi aikaan rypäleaseet kieltävän sopimuksen.
Osanottajat ovat päässeet jo päivän aikana sopuun sopimukseen liittyvistä humanitaarisista seikoista kuten uhrien auttamisesta, tiedottamisesta ja viiden vuoden määräajasta rypäleammusten saastuttamien alueiden raivaustyössä.
Toistakymmentä maata oli kuitenkin edelleen epäilevällä kannalla sopimuksen suhteen. Muun muassa Saksa, Britannia ja Ranska halusivat sopimukseen siirtymäaikoja ja varaumia aseille, joiden ammuksista jää räjähtämättä alle yksi prosentti.
Rypäleaseiden suurista käyttäjämaista kokoukseen eivät osallistuneet muun muassa Yhdysvallat, Venäjä ja Israel.
Suomi on toivonut, että asiantuntijaryhmä ryhtyisi pikaisesti selvittämään rypäleaseiden määritelmää.
Suomi kuuluu ryhmittymään, joka kannattaa tiettyjä kieltoja ja rajoituksia rypälepommeille, mutta vastustaa niiden täyskieltoa. Suomi katsoo tarvitsevansa rypäleaseita puolustuskykynsä ylläpitämiseen.
Rypälepommien uhreista valtaosa on siviilejä.