Hallitus rukkasi jälleen pakon edessä sote-suunnitelmaansa. Uudistuksen yllä leijuu silti edelleen epävarmuus.
Merkillepantavaa on, etteikokoomuksesta ole tullut tietoja uusista hallitusrintamasta lipeäjistä.
Hallitus esitti maanantaina odotetun vastineensa ja kertoi korjauksista niihin kohtiin, jotka eduskunnan perustuslakivaliokunta näki ongelmaksi sote-uudistukseen kuuluvassa valinnanvapaudessa. Ainakin kovasta urakoinnista voi hallituksen vastuuministereitä ja virkakuntaa kiittää – vastineessa on sivuja liitteineen yhteensä 230.
Seuraavaksi paketti siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Sen puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kutsui tiistaina myös kansalaisia mukaan asian käsittelyyn.
Valtaosa kansalaisista jättänee kuitenkin, huonoa omaatuntoa potematta, asian kesäviikkoina kansanedustajien ja muiden sote-päättäjien ruodittavaksi. Asian vaikeusasteen takia niin lienee parempikin.
Vastineen keskeisiin kohtiin kuuluu aikataulujousto valinnanvapauden toteutuksessa. Valinnanvapauden vallitessa kansalainen voi itse valita sote-keskuksen, josta palvelunsa hakee.
Hallitus esittää valinnanvapauden voimaantulon lykkäämistä nyt vuoden 2022 alkuun. Toisaalta, jos maakunnasta löytyy valmiudet, valinnanvapaus voisi tulla voimaan jo vuonna 2020.
Perustuslakivaliokunta peräsi valinnanvapauden siirtymäkauden ”olennaista” pidentämistä. Onko yksi vuosi sitä, selvinnee lähiviikkoina sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan käsittelyissä.
Merkittävän ja tulenaran linjanvedon hallitus teki siinä, ettei se kysy lakiesityksestä EU:n kantaa. Se selvittäisi, onko valinnanvapausmalli EU:n kilpailusääntöjen mukainen.
Hallitus totesi nyt ykskantaan, että maakunnan liikelaitoksen omalle sote-keskukselle maksettavat korvaukset olisivat yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvausten kanssa. Lisäksi lakiin lisätään pari uutta pykälää, jotka hallituksen mielestä varmistavat esityksen EU-kelpoisuuden.
Olisi yllätys, jos hallituksen näkemys menisi läpi ilman porua.
Maakuntien sote-menojen vuotuisen kasvun ylärajaa hallitus ei aio helpottaa tiukkana pidetystä 0,9 prosentista. Toisaalta hallitus lupaa tulla vastaan ja neuvotella, jos maakunnan rahat uhkaavat loppua.
Lupaus on tärkeä jo kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Toisaalta menettely vahvistaa taas yhdellä säikeellä keskushallinnon ohjausvaltaa tuleviin maakuntiin.
Hallituksen tekemien teippailujen jälkeen uudistus ryömii eteenpäin, mutta paketin koossa pysyminen on epävarmaa. Valiokuntakäsittelyjen jälkeen edessä ovat syksyllä ratkaisevat äänestykset eduskunnan suuressa salissa.
Nyt hallituksen takana on 101 edustajaa. Kokoomuksesta ei ole tullut tietoja uusista rintamasta lipeäjistä. Eduskuntaenemmistö on kuitenkin niin niukka, että muutama ennakoimaton poissaolo voi rysäyttää jättiuudistuksen nurin.
Koko kansakuntaa koskeva hanke olisi pitänyt toteuttaa laajemman parlamentaarisen tuen varassa. Nyt ollaan kuitenkin niin pitkällä, että hallitus ei voi muuta kuin yrittää viedä uudistuksen maaliin ja tehdä tarvittavat viilaukset matkan varrella.