Ryö­min­tää 24 asteen pak­ka­ses­sa

Kajaanin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Kainuun prikaatin kantahenkilökuntaan kuuluvan yliluutnantin sakkoihin esimiesaseman väärinkäytöstä.Syyttäjä vaati hänelle vaihtoehtoisesti joko vankeutta tai tuntuvia sakkoja. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että simputus oli toistuvaa. Yliluutnantti tuomittiin kolmesta erillisestä rikoksesta.

Kajaanin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Kainuun prikaatin kantahenkilökuntaan kuuluvan yliluutnantin sakkoihin esimiesaseman väärinkäytöstä.

Syyttäjä vaati hänelle vaihtoehtoisesti joko vankeutta tai tuntuvia sakkoja. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että simputus oli toistuvaa. Yliluutnantti tuomittiin kolmesta erillisestä rikoksesta.

Vasta arvostetun laatupalkinnon voittaneelle Kainuun prikaatille oikeuteen asti edennyt ja siellä tuomittu simputustapaus on ikävä kolaus.

Esitutkinnassa on lisäksi toinenkin prikaatissa epäilty esimiesaseman väärinkäyttö. Siinäkin on epäiltynä prikaatin kantahenkilökuntaan kuuluva yliluutnantti.

Kantahenkilökuntaan kuuluvat sotilaat syyllistyvät harvoin esimiesaseman väärinkäyttöön. Viime vuonna tapauksia tuli tietoon Suomessa kaikkiaan yhdeksän. Yleisemmin siihen syyllistyvät esimiesasemaan kohonneet varusmiehet.

Perjantaina tuomittu yliluutnantti joutuu maksamaan 30 kappaletta 14 euron suuruista päiväsakkoa ja 200 euroa todistajapalkkioita.

Simputuksesta voidaan tuomita kurinpitosakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.



Nöyryyttäviä
rangaistuksia


Oikeuden mielestä kaikki esitetyt tosiasiat tukivat sitä, että yliluutnantin käyttämät koulutuskeinot olivat nöyryyttäviä rangaistuksia, joille ei ollut koulutuksellisia perusteita.

Oikeudessa kuullut viisi varusmiestä kokivat yhtä lukuunottamatta simputuksen nöyryyttäväksi ja ihmisarvoaan alentavaksi. Yhden varusmiehen mielestä konttauttaminen ja ryömittäminen rangaistukseksi epäonnistumisista meni pikemminkin huumorin ja armeijan luonteen piikkiin.

Kaikkiaan jutussa oli 21 asianomaista, mutta vain viittä heistä kuultiin oikeudessa.

Tuomittu yliluutnantti kiisti syytteet. Hän perusteli ampumaradalla ja taisteluharjoituksessa käyttämiään menetelmiä muun muassa sillä että miehet tuli pitää lämpiminä jotta ammunta sujuisi paremmin.

Yliluutnantti ei uskonut, että ammunnassa epäonnistuneiden ja taisteluharjoituksessa varusteitaan pudottaneiden alokkaiden konttauttaminen ja ryömittäminen olisi jättänyt heihin traumoja. Hän ei ole enää kouluttajana vaan esikuntatehtävissä.



Teot loukkasivat varus-
miesten ihmisarvoa


Simputukset ajoittuvat viime helmikuulle. Kaksi niistä tapahtui ampumaharjoituksissa Hoikanportin ampumaradalla ja yksi Vuosangan ampumaleirillä järjestetyssä taistelijaparin hyökkäysammunnassa. Kaikissa tapauksissa menetelmä oli sama: jos suoritus epäonnistui, siitä rangaistiin joko konttauttamalla tai ryömittämällä.

Kajaanin johtavan kihlakunnansyyttäjän Matti Välisen mielestä kaikissa tapauksissa kyse oli epäonnistuneista suorituksista rankaisemisesta. Kihlakunnansyyttäjän mukaan menettely ei ollut koulutuksellisesti perusteltua. Lisäksi se nöyryytti ja loukkasi varusmiesten ihmisarvoa. Syyttäjä kysyikin, kuuluuko tällainen menettely nykyaikaan ja onko se omiaan motivoimaan varusmiehiä palveluksessa.

Tuomitun yliluutnantin mielestä tauluilta konttauttaminen ampumaharjoituksissa oli lämmittelykeino, sillä pakkasta oli 24 astetta.

Oikeudessa perustelu asetettiin kuitenkin kyseenalaiseksi: jos kyseessä oli lämmittelykeino, miksi ainoastaan epäonnistuneet saivat lämmitellä.

Ilmoita asiavirheestä