Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite parantaa ryhmärakentamisen toimintaedellytyksiä ei paljon painanut, kun pankit päättivät asettua vastustamaan uutta muotoa hankkia ihmisille asuntoja ohi rakennusliikkeiden vallan.
Laineet asiasta ovat jo lyöneet Ouluun asti. Uutinen Kalevassa 29.9. kertoi, että pankki toisensa jälkeen on kieltäytynyt antamasta yhtiölainaa Pikisaareen syntymässä oleville ryhmärakentamiskohteille. Ryhmärakentamisessa tulevat asukkaat rakentavat tai rakennuttavat kimpassa omakotitaloja, rivitalon tai jopa kerrostalon, kun tavallisesti rakennusliikkeet tuottavat kohteet ja asukkaat ostavat niistä asunnot.
Luulisi, että pankki kuin pankki arvioisi rahoittamista aina tapauskohtaisesti. Tutkisi taustat ja päättäisi sitten, kuinka suuri riski jonkin yrityksen rahoittaminen on.
Näin Kalevan uutisessa Aktia Pankin Oulun konttorin johtaja sanoikin pankkinsa toimivan, mutta useampi paikallinen pankki on perustellut Pikisaaren lainanhakijoille kielteistä päätöstään ylhäältä tulleilla ohjeistuksilla.
Kalevan jutussa Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo vertasi kimpparakentamista omakotirakentamiseen. Reilumpaa olisi ollut verrata sitä, miten pankki suhtautuu rakennusliikkeen kohteen rahoittamiseen.
Rakennusliike saa rahoituksen, kun kohteesta on ennakkomarkkinoinnissa varattu huomattava osa asunnoista, esimerkiksi puolet. Kimpparakentamisessa kaikille asunnoille on ostaja valmiina. Eikä pankille pitäisi olla vaikeaa tutkia, vedetäänkö hanketta luotettavasti ja ammattitaidolla vai ei.
Onhan se mahdollista, että projekti epäonnistuu. Niin käy joskus rakennusliikkeillekin. Oletetaan, että joku pankki rahoittaisi Pikisaaren ryhmärakentamiskohteet, mutta kaikki menisikin pieleen ja asunto-osakeyhtiöt kaatuisivat pankin syliin.
Mitä luulette, saisiko pankki omiaan pois kohteista, jotka ovat kivenheiton päässä keskustasta, ainutlaatuisessa ympäristössä?
Eivät pankit oikeasti kieltäydy rahoittamasta näitä kohteita luottotappioiden pelosta, vaan aivan muista syistä. Julkisuudessa on arveltu rakennusteollisuuden ja finanssipiirien tekevän yhteistyötä, jotta rakentamisesta syntyville voitoille ei pääsisi uusia jakajia.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla puhutaan isoista rahoista. Rakennusliike voi myydä hyvältä paikalta asuntoja 5?000--6?000 euron neliöhintaan, kun kimpparakentaja voi saada rakennettua samat neliöt suoraan asukkaille noin 2?000 eurolla neliö.
Rakennusteollisuus ry. on puolustautunut syytteiltä (yleisönosastokirjoitus Helsingin Sanomissa 17.9.) ja nostanut esiin rakennuttajakonsultit, jotka ovat ryhtyneet aloitteellisiksi ryhmärakennuttamisessa. Nämä voivat ansaita huomattavia voittoja rakentamisesta, mutta niillä ei ole samanlaisia lakiin kirjattuja velvoitteita kuluttajan eli asunnonostajan oikeuksien turvaamiseksi kuin rakennusliikkeillä.
Siinä Rakennusteollisuus ry. on oikeassa, että ryhmärakentamista pitää tarkastella myös oikeudelliselta kannalta ja kuluttajien pitää saada asianmukaista tietoa ryhmärakentamisesta.
Ryhmärakentaminen ei ole ratkaisu kaikkiin asuntotuotannon ongelmiin. Kimppahanke ei suojaa huonoilta rakennusliikkeiltä sen paremmin kuin huonoilta konsulteiltakaan.
On hyvä, että ryhmärakentamisen edistämiseksi on perustettu oma yhdistys, Ryhmärakennuttajat ry., joka askaroi niin ryhmärakennuttamisen toimintamallien luomisessa ja kehittämisessä kuin rahoitusmallien kehittämisen parissakin.
Se, että pankit hankkeiden taustoja tutkimatta kieltäytyvät ylipäänsä rahoittamasta ryhmärakentamista, on kestämättömällä pohjalla.