Raahelainen kasvatustieteiden maisteri, lastentarhanopettaja, yrittäjä Tarja Väisänen on harmissaan nykyisestä päivähoidon kehittämistä koskevasta keskustelusta. Ryhmäperhepäivähoito on unohtunut keskustelusta, vaikka se on 17 vuoden aikana osoittautunut toimivaksi päivähoitomalliksi.
Kaikkia kolmea päivähoidon muotoa, päiväkoteja, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa tarvitaan, mutta ryhmäperhepäivähoidon tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet ovat vähäisiä. Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaalialan osaamiskeskukset, lääninhallitukset tai seutukunnalliset kehittämiskeskuksetkaan eivät ainakaan toistaiseksi ole osoittaneet olevansa kiinnostuneita ryhmäperhepäivähoidon arvioimiseen ja kehittämiseen.
Väisänen muistuttaa ihmisten nykyään tekevän yhä enemmän vuoro-, projekti- tai osa-aikatyötä, jolloin työajat ovat epäsäännöllisiä.
"On kuin ei haluttaisi ottaa huomioon varhaiskasvatuspalveluissa tapahtunutta rakennemuutosta eli sitä, että päivähoidon tarve on muuttunut epäsäännölliseksi hoidon tarpeeksi", Väisänen sanoo.
Hoitomuotojen yhteistyötä
Vuoden 2004 lopussa Raahen päiväkodeissa oli 440 lasta, perhepäivähoidossa 238 lasta ja ryhmäperhepäivähoidossa 114 lasta.
Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja on seitsemän, kaksi niistä toimii päiväkodin yhteydessä. Raahen kaupungin vt. päivähoidon johtajan Sirkka Kiilakosken mukaan vuorohoito keskittyy hyvin pitkälle käytännössä joustavampaan ryhmäperhepäivähoitoon.
Kun päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoito toimivat samassa paikassa, voidaan lapsi tarvittaessa sijoittaa päiväkodin mennessä kiinni ryhmäperhepäivähoidon puolelle kuten esimerkiksi Kirkkokadun Lastentalossa.
Parhaimmat tulokset Kiilakoski arvelee Raahen kokemusten perusteella syntyvän eri hoitomuotojen tiiviistä yhteistyöstä.
"Hoitomuotojen yhteistyöllä voidaan hyödyntää hyvät puolet paremmin ja asiakas saa tarpeeseensa palvelua mahdollisimman yksinkertaisesti ja haluamallaan tavalla. Näitä palveluja tuotetaan kuitenkin asiakasta varten", Kiilakoski muistuttaa.
Kotona työskentely
ei nuoria kiinnosta
Ryhmäperhepäivähoitajien määrä on kasvanut Suomessa vuosien 1996-1999 välisenä aikana 1 400 hoitajalla, kun vastaavasti perhepäivähoitajien määrä on laskenut 1 000 hoitajalla.
Raahessa ja Pattijoella toimi parhaimmillaan noin 250 perhepäivähoitajaa, mutta kuntien yhdistyessä perhepäivähoitajien määrä oli laskenut 46 hoitajaan eli viidennekseen. Kiilakoski arvioi viiden vuoden kuluessa tästäkin määrästä jäävän eläkkeelle kaksi kolmasosaa.
Ongelmana on se, että perhepäivähoitajan työ kotona ei nuoria kiinnosta. Perhepäivähoitajiksi valmistuvat sijoittuvat mieluummin ryhmäperhepäivähoidon puolelle, koska työajat ovat paremmat ja paikalla on työyhteisön ja työkaverin tuki.
"Ryhmäperhepäivähoidon puolelle on tulossa nuoria, uuden perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneita työhönsä motivoituneita perhepäivähoitajia, joten luulisi, että myös yhteiskunnan taholta löytyisi tukea hoitomuodon kehittämiseen", Väisänen sanoo.