Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys ja hyöty niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle on kiistaton. Varhaiskasvatuslain asettamien tavoitteiden toteutuminen on haasteellisempaa, sillä ryhmäkokojen kasvattaminen yhdessä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kanssa on saanut aikaan kestämättömän tilanteen.
Osa-aikaisia lapsia on enemmän ja osa-aikaiset lapset lasketaan mitoituksissa puolikkaina. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä voi kasvaa jopa yli 30 lapsen kokoiseksi, jossa lasten vaihtuvuus on suurta.
Varhaiskasvatuksen tutkijoiden mukaan tunne-elämän ja käyttäytymisen hallintaa ohjaavat aivotoiminnot muovautuvat ensimmäisten ikävuosien aikana. Niiden avulla lapsi oppii tasapainottamaan kiihtymistään ja tyyntymistään.
Aivot eivät kypsy itsestään. Ne tarvitsevat jatkuvaa vuorovaikutusta turvallisessa ja rauhallisessa oppimisympäristössä. Tällaisen oppimisympäristön luomisen olennaisia palasia ovat pysyvä ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä riittävän pienet ryhmäkoot, joissa sosiaalisten suhteiden määrä pysyy hallinnassa.
Lapsen siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Lapset, joilla on turvallinen kiintymyssuhde, ovat kehittyneempiä leikeissä, vähemmän aggressiivisia ja heillä on suurempi sosiaalinen kompetenssi.
Esimerkiksi Oulun yliopiston VakaVai -tutkimushankkeessa selvitetään varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksia. Tutkimuksesta on jo saatavilla tietoa; lasten yksilöllinen kohtaaminen on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Tilat ovat käyneet ahtaiksi ja lasten levottomuus sekä melu ovat lisääntyneet suhdeluvun kasvattamisen jälkeen.
Ennen ryhmäkokojen kasvattamista melutaso oli jo 70–80 desibeliä, mikä vastaa liikenteestä aiheutuvaa melua. Kiireen tuntu näkyy myös yhteydenpidossa vanhempiin sekä haittaa varhaiskasvatussuunnitelmien perusteellista laadintaa.
Varhaiskasvatukseen osallistumisella on tutkitusti merkittävät vaikutukset lasten myöhempiin oppimistuloksiin, koulutuspolkuun ja tulevaisuuden työmarkkina-asemaan. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee tehokkaasti lasten syrjäytymistä ja tasoittaa sosioekonomisten ryhmien eroja oppimistuloksissa. Ilman laadun turvaamista teemme päiväkodeista kiireisiä läpikulkupaikkoja, missä henkilökunnan on vaikea suunnitella päivää sekä etsiä tiloja ja järjestää toimintoja.
Tällaisessa tilanteessa on myös vaikeaa toteuttaa uudessa varhaiskasvatuslaissa toiminnalle asetettuja tavoitteita. Laadun turvaamiseksi Oulun kaupungin täytyy palauttaa varhaiskasvatuksessa yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkoko suhdelukuun 1:7, yksi aikuinen seitsemää lasta kohden.
Henna Määttä
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
hyvinvointilautakunta
yksilöasiainjaosto, Oulun kaupunki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.