Lokakuusta lähtien kuluttajalla on entistä parempi mahdollisuus saada hyvitystä pienistäkin vahingoista. Kuun alussa voimaan tuleva ryhmäkannelaki parantaa kuluttajan oikeussuojaa tapauksissa, joissa hänen kärsimänsä vahinko on pieni.
-- Ongelmana on nykyisin monestikin se, että yksittäinen vaatimus on niin pieni, että suhteessa oikeudenkäyntikuluihin sitä ei ole järkeä lähteä viemään oikeuteen. Esimerkiksi tuhannen euron vaatimus on nykypäivänä niin pieni, ettei sitä kannata viedä käräjille, kertoo Kuluttajaviraston lakimies Jari Suurla.
Ryhmäkanteessa jäseniä on yhdessä tapauksessa useita, jopa tuhansia. Kaikilla ryhmän jäsenillä tulee olla samankaltaiset perusteet vaatimuksilleen, jotta asia voidaan käsitellä yhdellä kertaa.
Ryhmäkanteeseen johtavia tapauksia voisivat olla esimerkiksi riidat vakiosopimusten sitovuudesta tai sisällöstä. Esimerkiksi jos vakuutuksen hankkijoille on annettu niin puutteellista tietoa, että he ovat ymmärtäneet sisällön aivan toisenlaiseksi kuin markkinointiaineisto on antanut ymmärtää, asiasta voidaan nostaa ryhmäkanne. Sen sijaan esimerkiksi osakeanteja koskevat riidat eivät kuulu lain piiriin.
Suomen ryhmäkanne on riisuttu malli
Suomessa voimaan tuleva laki on hyvin rajattu. Ryhmäkanne koskee pelkästään kuluttaja-asioita, ja sen voi nostaa ainoastaan kuluttaja-asiamies, joka toimii ryhmän edustajana. Kuluttaja-asiamies vastaa myös oikeudenkäynnistä aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.
Kantajan rajaamisella kuluttaja-asiamieheen on haluttu varmistaa, ettei kanteita voi nostaa heppoisin perustein. Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen oikeusministeriöstä arvelee, että ryhmäkanteita tullaan Suomessa nostamaan hyvin harvoin. Jo pelkästään kuluttaja-asiamiehen resurssit rajoittavat kanteiden määriä.
-- Lain mukaan kantajan täytyy koota ryhmä, sen tieto, vaatimukset ja perusteet ennen kuin asia voidaan edes lähettää käräjäoikeuteen. Ei siellä ole todellakaan sellaisia resursseja, että kanteen ajamiseen ryhdyttäisiin joka tilanteessa, Leppänen arvioi.
Lisäksi suurin osa riidoista tullaan luultavasti kuluttajariitalautakunnassa ryhmävalituksen avulla.
Kuluttajaliitto odottaa jo lain laajennusta
Ryhmäkanteesta on Suomessa väännetty kättä 1990-luvulta lähtien. Elinkeinoelämä on vastustanut lakia vetoamalla muun muassa Suomelle aiheutuvaan kilpailuhaittaan. Ryhmäkanteen on myös pelätty johtavan samankaltaiseen rahastukseen ja jättikorvauksiin kuin Yhdysvalloissa.
Suurlan mukaan laista ei voi olla haittaa kellekään. Suomessa hyvitystä ei voida määrätä enempää kuin kuluttaja on kärsinyt. Kilpailukyvyn heikkenemisellekään ei ole saatu tukea Ruotsista ja Norjasta, joissa ryhmäkannelaki on jo voimassa.
-- Muissa maissa ryhmäkanne näyttää tulevan voimaan yleislakina. Meillä vain kuluttaja-asiamies voi nostaa kanteen. On vaikea kuvitella, että laista voisi olla haittaa kellekään. Meillä on sitä paitsi tehokas ja hyvä tuomioistuinlaitos, joka karsii perusteettomat kanteet, Suurla sanoo.
Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario sanoo, että asiassa on nostettu paljon melua tyhjästä. Hänen mielestään uusi laki on vesitetty kompromissimalli. Sario on varma, että lakia tullaan vielä laajentamaan muiden Pohjolan ja Euroopan maiden malliin. Laajennusmahdollisuutena on väläytelty esimerkiksi ympäristöasioiden ottamista lain piiriin.
-- Tällä hetkellä Suomi on takapajula tässä mielessä. Meillä on kuitenkin totuttu, että olemme olleet, jos ei kuluttajasuojan kärkimaita, niin ei ainakaan heikoimpia. Kuluttajalle nykymallista on hyötynä lähinnä se, että pää on nyt avattu, Sario sanoo.