Kemin rantarakentaminen sai maanantaina lisäkierroksia, kun kaupunginhallitus päätti panna vireille Ruutinrannan-Kiikelinlahden yleiskaavan muutoksen laatimisen. Ruutinrannan puistoalue valjastettaisiin osittain asuinkäyttöön noin 400 asukkaalle yli 30 miljoonan euron rakentamisprojektilla.
Ajatuksen takana on kemiläinen Rakennusliike M. Kurtti Oy, jonka toimitusjohtaja Mikko Kurtti istuu myös kokoomuksen valtuutettuna. Kurtti on esitellyt ideansa virkamiehille, kiertänyt toukokuussa valtuustoryhmät, ja saanut koneiston liikkeelle.
Rakennusfirman visio on rakentaa nykyiseen koirapuistoon ja sen läheisyyteen rivitaloja sekä Hahtisaarenkadun varteen neljä seitsemänkerroksista tornitaloa. Noin 32,5 miljoonan euron paketin tavoiteaikataulu on viisi vuotta, tuloksena noin 140 asuntoa. Kurtti esittää sopimusta kaupungin kanssa, joka omistaa alueen. Tonttien arvo olisi runsaat kolme miljoonaa euroa. Rakentajalla on rahoitus valmiina.
Aika ja asenteet muuttuvat
Syy- ja seurauslogiikka on seuraava: Rantarakentamisella on nyt imua, ja sitä on käytettävä hyväksi, muuten Kemi kuihtuu ja muut menevät ohi.
"Kemissä on reilu tuhat työpaikkaa enemmän kuin työssä käyviä kaupunkilaisia. Tämä on se pulma: Ihmiset ostavat asunnon naapurikunnista ja vievät verorahat muualle", Kurtti perustelee.
"Me Kemissä toimisimme vähän tyhmästi, jos emme tarjoaisi mahdollisuuksia jäädä Kemiin", toteaa puolestaan kaupunginjohtaja Ossi Repo, jonka mielestä alue olisi kaavoituksellisesti järkevä rakentaa. Repo ei ole havainnut päättäjien keskuudessa jyrkkää vastustusta.
Aika ja asenteet muuttuvat. Kaupunginjohtaja Juhani Leino ajoi rannoille linjaa, joka nopeassa tahdissa on kääntynyt päälaelleen. Repo muistuttaa, että Lapista yli kolmannes on suojeltu, ja siksi kaavoitetuilla alueilla pitäisi kehitystä voimakkaasti edistää.
Kemi-Tornio on yksi maan pahimmista muuttotappioalueista, ja erityisesti Kemi on seutukunnan sisällä pahassa raossa kasvukiidossa olevan Tornion hengittäessä niskaan. Paniikkimielialaa ei myönnetä, mutta Kurtti sanoo, että munittu on. Tornio, Keminmaa ja Oulukin kaavoittavat tontteja veden ääreen, jonne nykyihmisen mieli halajaa.
"Kemissä on eletty osin pysähtyneisyyden aikaa. Tähän kylään on saatava lisää veronmaksajia. Rakentajana näen ihmisten käyttäytymisen, ja meidän on rakennettava sinne, mihin ihmiset haluavat asettua", Kurtti perustelee. Revon mukaan rakentaminen tukisi keskustan palveluja aikana, jolloin väki siellä vähenee ja ikääntyy.
Kulkuoikeus
on tutkittava
Ruutinrannan rakentaminen poistaisi mahdollisista asuinalueista kiistellyn Kiikelin vesijättöalueen, joka puolestaan Revon mukaan sopisi korvaavaksi virkistysalueeksi.
Nykyinen koirapuistokin siirtyisi rivitalojen tieltä mahdollisesti sinne. Kurtin hahmotelmassa Koirapuiston rannat jäisivät yleisen kulkualueen ulkopuolelle, mutta Revon mukaan vapaa kulkumahdollisuus tulee vielä tutkia
"Se on vain ideapaperi. Itse näen, että rantojen vapaa kulkuoikeus tulee olla kaavoituksen perusfilosofian mukainen", kaupunginjohtaja sanoo. Kevyen liikenteen väylän ei tosin tarvitse mennä aivan rantaviivaa, vaan se voisi koukata paikoin muutaman kymmenen metrin päästä siitä.
Repo ja Kurtti eivät pidä tavattomana toimintatapaa, jossa yrittäjä esittää isoa rakentamispakettia kaupungille. Kurtti on vuosikymmenien varrella tehnyt eräänkin esityksen kaupungille. Revon mukaan esimerkiksi Levillä on hoidettu näin kymmenien miljoonien investoinnit.
"Näin se pääsääntöisesti etenee. Elinkeinoelämä on primus motor", Kurtti sanoo ja toteaa roolistaan päättäjänä: "Enhän minä voi lopettaa yrityksen toimintaa, koska olen valtuutettu".
Valtuusto käy runsaan viikon kuluttua aiheesta periaatteellisen lähetekeskustelun.