Nivala-Haapajärven seutukunnassa tutkitaan ja kokeillaan ruusunmarjan soveltumista marjatilojen uudeksi tuotteeksi. Tavoitteena on luoda alueelle sellainen tuotannon keskittymä, että se pystyy tuottamaan raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle.
"Tällaisessa erikoisviljelyssä on aina se ongelma, että yksittäinen viljelijä ei pysty tuottamaan riittävää määrää, jotta se kiinnostaisi elintarviketeollisuutta. Tarvitaan useiden viljelijöiden verkosto, joka yhdessä kykenee tarpeeksi suuriin tuotantomääriin", toteaa seutukunnan luomuherukkahankkeen vetäjä Velitapio Manninen.
Aivan samaan ilmiöön törmättiin jo vuosia sitten, kun luomuherukan ympärille ryhdyttiin puuhaamaan yrittäjäverkostoa. Samaa viljelijöiden yhteistyötä hyödynnetään nyt ruusunmarjahankkeessa.
"Alueellinen tuotannon keskittymä on tarpeen paitsi riittävien volyymien aikaansaamiseksi myös kustannusten kannalta. Viljelijäverkosto voi käyttää yhteisiä koneita, oppia yhdessä viljelytekniikasta ja markkinoida yhdessä", Velitapio Manninen lisää.
Ruusunmarjan viljely on alkutekijöissään myös Nivala-Haapajärven seudulla. Pyhäjärvinen marjanviljelijä Jouko Kangasharju on alan pioneeri, mutta hänkään ei vielä ole korjannut yhtään satoa.
"Nyt on takana toinen kasvukausi, ja satoa alkaa syntyä 3-5:ntenä vuonna. Aivan lupaavalta tämä kuitenkin näyttää", Kangasharju sanoo.
Viljelytekniikasta ja ruusun menestyksestä pohjoisissa oloissa on saatu vasta vähän kokemuksia, mutta asiantuntijat uskovat pohjoisen valoisan kesän antavat hyvät lähtökohdat onnistumiselle.
"Ilmasto-olosuhteet ovat ennen kaikkea lajikekysymys. Kaikki lajikkeet eivät täällä menesty", Velitapio Manninen toteaa.
Tavoitteena 20-30
hehtaarin viljelyala
Suomessa viljellään marjantuotantotarkoituksissa ruusua muutaman hehtaarin alalla. Pyhäjärvellä, Kärsämäellä ja Haapavedellä on tähän mennessä seitsemän tilaa aloittanut tuotannon kokeilumielessä.
"Viime keväänä istutettiin noin 28 000 tainta 10 hehtaarin alalle. Tavoitteena on nostaa viljelyala noin 20-30 hehtaariin, jolloin tuotannon määrä on niin suuri, että se kiinnostaa teollisuutta", Velitapio Manninen kertoo.
"Olemme tehneet alustavia selvityksiä siitä, mihin ruusunmarjaa käytetään. Varsinaiset markkinatutkimukset vielä puuttuvat. Uskomme kuitenkin, että kotimainen luomuruusunmarja pystyy kilpailemaan tuontimarjan kanssa", Manninen sanoo.
"Varsinkin, kun valtaosa ruusunmarjasta käytetään lasten valmisruokateollisuudessa, kotimaisuuden ja luomutuotannon merkitys on suuri."