Ruusunmarjassa on omavaraisuusaste Suomessa tällä hetkellä nolla ja kuitenkin sitä käytetään paljon. Muun muassa kaikki ruusunmarja, joka käytetään lastenruuassa, on ulkomaista alkuperää. Marja on arvokas ja menestyy Suomessa.
"Ainakin liikenneympyröissä", huomautti luomuherukkahankkeen vetäjä Velitapio Manninen Pyhäjärvelle keskiviikkona kokoontuneille marjanviljelijöille.
Marjanviljelijä Jouko Kangasharju aloitti ruusunmarjan koeviljelmän vuonna 2002 osana Pyhäjärven luomuherukkahanketta. Sen jälkeen hän on laajentanut viljelyalaa niin, että sitä on nyt 2,5 hehtaarilla.
Kangasharjulla on pieniä lapsia, joille on syötetty ruusunmarjasosetta. Ulkomaisuus arvelutti.
Kasvista voidaan käyttää marja eli kiulukka, josta voidaan ottaa hedelmäliha soseeksi. Terälehdissä valmistetaan likööriä ja terälehtien aromaattisia öljyjä voi käyttää kauneudenhoitotuotteissa. "Vain mielikuvitus on rajana, mihin ruusunmarja kelpaa."
Kangasharju on täyspäiväinen herukanviljelijä. Vuoteen 2002 hän oli lihasikalayrittäjä. Hänellä on luomuherukkaa ja vadelmaa sekä saskatoonia eli marjatuomipihlajaa. Marjanviljelypinta-ala on 18 hehtaaria.
Teollisuuden toivotaan kiinnostuvan
Puutarhaliiton luomuneuvoja Mikko Rahtola toteaa, että ruusumarjalla on mielenkiintoiset markkinat tulevaisuudessa.
"Suomessa koristekasvista maksetaan enemmän kuin syötävistä vihanneksista. Sama pätee ruusunmarjaan. Sitä käyttävät kukkakaupat koristeena", Rahtola sanoo.
Keskeinen myyntikanava ruusunmarjalle ovat Rahtolan mukaan luontaistuotekaupat. Ruusunmarjaa ei käytetä tuoreena marjana, eikä se käy suoramyyntiin. Sen pitää erottua maailmanmarkkinoilla. Se tekee marjan markkinoinnin haastavammaksi.
Pyhäjärvellä vuonna 1997 alkaneeseen luomuherukkahankkeeseen otettiin rinnalle ruusunmarja neljä vuotta sitten.
Ruusupensaan istutuksessa pystyttiin hyödyntämään samat koneet kuin herukan istutuksessa ja samat ovat myös viljelymenetelmät. Viime syksynä viljelyala kasvoi 30 hehtaariin, joka on 90 prosenttia ruusun viljelyalasta Suomessa.
"Nyt pitäydytään entisissä aloissa, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä sen verran isot alueet, että siitä kiinnostuu teollisuuskin", Manninen lupaa.
Velitapio Mannisen mukaan luomuherukkahanke ei ole vielä valmis. Nyt katseet suuntautuvat luonnontuotekeskuksen rakentamiseen niin sanotulle risteysalueelle Pyhäjärvellä. Modernin ja tunnetun elintarviketalon avulla alueelle muodostunut erikoisviljelyn keskittymä, jossa oli viime kesänä 16 marjatilaa, voisi markkinoida tuotteensa ympärivuotisesti.