Kiimingin Koiteliin rakennettavan niin kutsutun ruusulaakson suunnitelmat ovat valmistuneet. Näiden mukaan Metsähallituksen omistamille maille rakennetaan siirtolapuutarha sekä lomakylä ja leirikeskus.
Tällä hetkellä kartoitetaan riittääkö siirtolapuutarhamökeille ja -palstoille kysyntää. Mikäli kysyntää riittää, alueelle rakennetaan kuutisenkymmentä siirtolapuutarhamökkiä ja parisenkymmentä loma-asuntoa. Lisäksi alueelle on suunnitteilla erillinen leirikeskus.
"Käytännössä lähes kaikki mökit pitää saada myydyksi ennen kuin aloitamme varsinaiset rakennustyöt", metsänhoitaja Jorma Siira Metsähallituksen Laatumaasta kertoo. Mikäli rakennustyöt aloitetaan, alue on valmis vuonna 2007.
Siirtolapuutarhamökit ovat kuitenkin normaalia korkeatasoisimpia. Alueelle rakennetaan kunnallistekniikka, joten mökeissä on viemäröinti ja juokseva vesi. Halutessaan mökkeihin voi rakentaa myös oman saunan. Kooltaan mökit ovat maksimissaan neljäkymmentä neliötä. Kakkosasunnoksi mökeistä ei ole, vaikka niissä voi oleskella läpi vuoden.
Mökkien yhteydessä tulee olemaan myös oma puutarhavaja. Kokonaisuudessaan puutarhapalstojen koko on noin 350 neliötä.
Ruusutarhassa palstojen hallintoa on mietitty uudella tavalla. "Meillä ei ole tarkoitus perustaa yhdistystä, vaan asunto-osakeyhtiö, jolloin osakkeiden omistajat ovat velvollisia hoitaman pihaansa siirtolapuutarhan tapaan", Siira sanoo.
Siiran mukaan osakkeiden hinnat pyritään pitämään kohtuullisina.
Historia esiin
Siirtolapuutarhan ja leirikeskuksen alueen on suunnitellut oululainen arkkitehti (SAFA) Alisa Forsander. Forsander kertoo, että suunnittelun lähtökohdaksi on otettu alueen historia sekä sen ominaispiirteet.
"Suunnittelutyötä tehdessäni perehdyin alueen historiaan aina 1500-luvulle asti. Historiaa tuodaan esille muun muassa rakennustekniikassa, sillä rannan läheisyyteen rakennettavat saunatilat on tarkoitus toteuttaa kilpukka-tekniikalla, jonka osaajia Kiimingistä vielä löytyy."
Metsähallituksen omistuksessa oleva maa-alue on kooltaan 20 hehtaaria. Alueen rantaosuus on jätetty yleiseen virkistyskäyttöön ja siellä olevat polut ovat edelleen yleisessä käytössä.
Diplomi-työnään alueen suunnitellut Forsander kertoo, että puutarhapalstat ovat tehty suorakaiteenmuotoisiksi, jolloin auringonkierto voidaan hyödyntää paremmin. "Nyt palstalle paistaa aina joltain suunnalta aurinko", hän sanoo.
Tonttien yksityisyys on suojattu siten, että mökkien ikkunat ovat suoraan omalle pihalle ja näkymää naapurin puolelle ei ole. Lisänsä tuo myös tontin ympärille tulevat pensasaidat.
Matkailukeskukseksi
Koitelin alueen suunnitelmat liittyvät koko alueen kehittämiseen ja myös Kiimingin kunta on tehnyt alueen varalle omat suunnitelmansa. Kiimingin kehitysyhtiö Kiteen kehityspäällikkö Irma-Liisa Lesosen mukaan nykytilanne ei tyydytä ketään.
Nyt kunnassa mietitään mitä alueelle tehdään. Vast'ikään valmistuneen esiselvityksen pohjalta on ehdotettu että alueesta tulisi Kiiminkijoen matkailukeskus.
Tällä hetkellä Koitelin alueella vierailee vuosittain 20 000 kävijää. Tavoitteena on nostaa kävijämäärä 45 000:een.