Korostunut huoli oireista, sairauden pelko ja krooninen sairaus ovat yhdessä tärkeimmät tekijät, jotka ajavat ihmisen terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjäksi.
Suurkäytön riski kasvaa edelleen, kun sairauden pelko yhdistyy runsaisiin epämääräisiin ruumiillisiin oireisiin.
Tähän päätyi lääketieteen lisensiaatti Simo Jyväsjärvi väitöskirjassaan Suurkäyttäjät perusterveydenhuollossa. Väitös tarkistetaan Oulussa perjantaina.
Suurkäyttäjillä oli tutkimuksessa vertailujäseniä enemmän kroonisia sairauksia ja he arvioivat terveytensä huonommaksi ja elämänlaatunsa kehnommaksi kuin verrokit.
Samoin suurkäyttäjillä oli enemmän psyykkisiä ja epämääräisiä, selittämättömiä ruumiillisia oireita kuin vertailtavilla.
Mielenterveyden häiriöt olivat suurkäyttäjillä yli kolme kertaa tavallisempia kuin verrokeilla, mutta silti suurkäyttäjät hakeutuivat lääkärin vastaanotolle pääasiassa ruumiillisten oireiden, kuten tukielinperäisten kipujen ja mahavaivojen vuoksi. Suurkäyttäjät muodostivat Jyväsjärven tutkimuksessa terveyskeskuksen lääkärikäynneistä noin neljänneksen, vaikka heitä oli vain viisi prosenttia väestöstä.
Jyväsjärvi toteutti tutkimuksensa poikkileikkaustutkimuksena Oulaisten seudun terveyskeskuksessa. Yli 15-vuotiaita oulaistelaisia suurkäyttäjiä kävi lääkärin vastaanotolla vuoden aikana 304. Heille valittiin Oulaisten väestöstä satunnaisotannalla 304 vertailujäsentä.
Suurkäyttäjät ovat useammin vanhempia ihmisiä kuin nuoria tai nuoria aikuisia. Perheen rakenteessa tai parisuhdetyytyväisyydessä Jyväsjärvi ei havainnut eroa tutkimusryhmien välillä. Jyväsjärven mukaan suurkäyttö on monitahoinen fyysis-psyykkis-sosiaalinen ongelma, joka vaatii lääkäriltä laaja-alaista ja perusteellista perehtymistä potilaaseensa kokonaisuutena.
Jyväsjärven mukaan suurkäyttäjien hoitoon kaivataan uutta tietoa ja uusia lähestymistapoja.