Kuntien halu pitää kiinni itsenäisyydestään ja suunnata katseitaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa ei takaa automaattisesti hyvää lopputulosta kuntien rakenteellisen ja taloudellisen perustan turvaamisessa. Ruukin ja Siikajoen kuntien yhdistymisjuhlassa tiistaina puhuneen maaherra Eino Siuruaisen mielestä naapurikuntien yhteistyöratkaisut palvelurakenteissa saattavat lievittää ongelmia, mutta eivät välttämättä tuota pitkäntähtäimen ratkaisuja.
"Toimiminen eri suuntiin lisää byrokratiaa ja haittaa selkeää investointien, laitehankintojen ja henkilöstön suunnittelua", huomauttaa Siuruainen.
Ruukin ja Siikajoen valitsema kuntaliitos mahdollistaa maaherran mukaan ainakin kahden kunnan alueella selkeän sopeuttamisen. Ruukin ja Siikajoen yhdistymistä Siikajoen kunnaksi hän pitää hyvinkin luontevana, sillä alueen sijainti on verrattain keskeinen ja etäisyydet ovat kohtuullisia, vaikka kuntakokoa vieläkin kasvatettaisiin.
"Katse pitää olla avoimena tulevaisuuteen. Juuttuminen menneeseen saattaa osoittautua alueen väestön ja rakenteen tulevalle kehitykselle hyvinkin tuhoisaksi."
Uuden ja entistä ehomman Siikajoen kunnan muokkaaminen riippuu kunnanjohtaja Kaisu Tuomen mukaan paljolti luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten omasta tahdosta ja halusta tehdä oikeita asioita. Hän tietää, että vanhojen kuntien lakkaaminen ja uuden kunnan perustaminen on merkinnyt myös kipeää luopumista ja haikeutta, jopa vastustusta.
Tuomi muistuttaa, että erilaisuutta tai omaa tapaa ajatella asioista ei pidä väheksyä tai pelätä. Päinvastoin ne on hyvä tuoda esille.
"Jopa konflikti saattaa parhaassa tapauksessa luoda uudistumisen aallon, ja vähintäänkin kaipaamme nyt niin korkeassa kurssissa olevaa innovatiivisuutta myös arkitoiminnassamme", kunnanjohtaja sanoo.
Ruukin ja Siikajoen yhdistymisjuhlaa Komppalinnassa siivittävät puheiden lisäksi monipuoliset musiikkiesitykset aina Raahen musiikkiopiston kanteleryhmästä Paavolan veteraanikuoroon.