Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) johtokunnan päättämä organisaatiouudistus vahvistaa Ruukin tutkimusaseman merkitystä Pohjois-Suomen maaseutututkimuksen keskuksena.
Tutkimusasemaverkostoa kehitetään osana MTT:n toimintojen voimakasta uudelleensuuntaamista. Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman johtaja Erkki Joki-Tokola Ruukista kertoo MTT:n tutkimuksen painottuvan yhä enemmän asiakaslähtöisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
"Ruukissa tutkimustoimintaa on jo pitkään suunnattu asiakaslähtöiseksi ja panostukset on tehty tarpeesta."
Tutkimusassistentti Elina Virtasen mielestä organisaatiouudistus on Ruukin kannalta aika oikeudenmukainen ja luonnollinen ratkaisu, sillä tutkimusasema on jalkautunut voimakkaasti kentälle. Tiivis yhteistyö kantaa hedelmiä, joita nyt päästään nauttimaan.
"Tutkimusaineistoa on tuotettu liki 40 maatilalla ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa on myös toteutettu yritysten tutkimushankkeita", Joki-Tokola vahvistaa.
Naudanlihan ja perunan osuus vahvistuu
Ruukin toiminnassa nousee esille kaksi tutkimusalaa, naudanlihatuotanto ja peruna. Naudanlihatuotannon puolella Joki-Tokolan mielestä nousee esille uusia tarkastelukulmia kuten ympäristön rakentaminen kotieläinten avulla.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat myöntäneet tälle Ruukin koordinoimalle hankkeelle rahoituksen luonnon monimuotoisuustutkimusohjelmasta. Joki-Tokola kertoo, että tutkimus toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla eli Siikajoen, Lumijoen, Limingan ja Hailuodon kunnissa sekä eri lähestymistavalla Taivalkoskella, Tohmajärvellä ja Merikarvialla.
Peruna on hyvä esimerkki tutkimuksesta, jota tehdään tiiviisti yhteistyötä tuotannon ja elinkeinoelämän kanssa. Perunatutkimukselle on Elina Virtasen mielestä alueella muutoinkin luontaiset edellytykset, sillä perunatuotannon painoarvo liukuu. Nautakarjataloudella se on jo Pohjois-Pohjanmaalla.
"Meillä on velvollisuus olla tutkimuksessa mukana. Toki ruokateollisuuskin otetaan huomioon, mutta esimerkiksi siemenperuna on alueen vahvuus. Tavoitteenamme on saada aikaiseksi siemenperunatuotantoon entistä parempia vientivalmiuksia."
Virtanen muistuttaa, että Oulun seudulla on alkamassa hanke, jossa tavoitteena on tukea siemenperunan tuotantoa ja vientiä nykyaikaisen tutkimuksen keinoin. Meneillään olevalla valmisteluhankkeelle selvitetään tutkimus- ja kehitystarpeet sekä kartoitetaan toimijat ja rahoituslähteet. Eri osiot nivelletään yhteen osaamiskeskus Bioforumin siemenperuna-kärkihankkeeksi.
Tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa
Tutkimusasema on lähdössä mukaan maaseutututkimukseen, jossa on parhaillaan menossa tutkimusprofessorin paikanhaku. Oulun yliopiston ja tutkimusaseman yhteinen henkilö työskentelee viiden vuoden ajan maaseutuun liittyvien asioiden parissa.
Myös ammattikorkeakoulun kanssa on sovittu samalla tavoin yhteisistä työntekijöistä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin ja Kuopion yliopistot.
"Meidän pitää pystyä lisäämään tutkijavoimia ja MTT:n sisällä tutkijoiden yhteistyötä, että kokonaisuus toimii."
MTT:n toiminnan kehittäminen ja keskittäminen kertovat Joki-Tokolan mielestä suoraan siitä, että rahoitus ei enää riitä nykyisenlaisen toiminnan ylläpitämiseen. Johtokunnan esitys kertoo MTT:n omasta halusta kehittää toimintaansa. Tutkimusta on turha hajottaa pieniin osatekijöihin.
MTT:n johtokunta päätti tutkimuskeskuksen alueellisen toiminnan kehittämistä koskevista linjauksista juhannuksen alla ja esittää asian maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) on ilmoittanut ministeriönsä tutkivan suunnitelmat ennen lopullisia päätöksiä.