Oulun keskustan liepeillä sijaitsevien mittauspisteiden mukaan liikenne surraa nykyään yli 125 000 auton vuorokausivauhdilla. Monen tien välityskyky on ruuhka-aikaan äärirajoilla. Taantuma vähensi autojen määrää, mutta liikenne on jälleen kasvussa.
Esimerkiksi kaksikaistaisella Erkkolan sillalla liikenne muuttuu jatkuvaksi jonoksi ja pysähteleväksi, jos tietä kulkee yli 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Viime vuonna siltaa ajoi keskimäärin 17 900 autoa vuorokaudessa. Ennätys oli vuonna 2007, kun siltaa ajoi keskimäärin yli 24 000 autoa vuorokaudessa.
Nelostiellä ruuhkaisinta on Oulujoen ylittävässä paikassa. Liikennemäärät kasvavat yli 5 prosentilla vuodessa. Maaliskuussa 2007 ruuhkaisimpaan aikaan iltapäivällä paikan ohitti yli 5 000 ajoneuvoa tunnissa. Nyt määrä hipoo jo 6 000:tta ajoneuvoa.
Joinain vuosina moottoritien liikenne on kasvanut yli 10 prosenttia vuodessa tietyissä paikoissa, kuten Mäntylän liittymässä.
"Liikenne lisääntyy ja ruuhkautuu. Se on tietyllä lailla hyväksyttävä", Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Elyn liikennejärjestelmävastaava Risto Leppänen toteaa.
"Ihmekeinoja ei ole. Ruuhka syntyy, kun ihmiset lähtevät tarpeittensa mukaan matkaan yhtä aikaa", Oulun kaupungin liikenneinsinööri Erkki Martikainen sanoo.
Ainoana konkreettisena suurempana lisänä kaupungin tieverkkoon on tulossa Poikkimaantien silta, jonka pitäisi valmistua vuonna 2014. Sen lisäksi Martikainen listaa keinoja, joilla yhteiskunta voi asiaan vaikuttaa: kaavoitus, joka tukee mielekästä joukkoliikennettä, työn liukumat, etteivät kaikki olisi yhtäaikaa liikkeellä ja ruuhkamaksut.
"Viimeksi mainittu ei Oulussa ole vielä konkreettinen, mutta on se hyvä pitää keinovalikoimassa mukana. Pääkaupunkiseudulla asiasta keskustellaan ja Lontoossa ja Tukholmassa on saatu hyviä kokemuksia", Martikainen muistuttaa.
Oulun seudun liikennettä alettiin suunnitella yhdessä lähikuntien kanssa jo vuonna 1999. Suunnitelmista syntyi Oulun seudun liikenne 2020 -raportti, jossa määriteltiin kiireellisimmät toimet.
Näistä Kuusamontien parannus on toteutettu, mutta nelostielle ei ole luvassa helpostusta. Suunnitelmat parannuksiin ja lisäkaistoihin on tehty, nyt Ely-keskuksessa odotetaan vain seuraavalta hallitukselta niihin rahaa.
Leppänen sanoo, että elvytysrahojen käyttämisen jälkeen tämä vuosi on ollut heikompi ja ensi vuosi näyttää vielä pahemmalta. "Ensi vuonna emme pysty tekemään yhtään investointihanketta yleisille teille. Me joudumme levittelemään käsiämme ja vyöryttämään vastuuta kunnille", Leppänen tunnustaa.
Oulun kaupungilla investointirahaa on vielä jonkin verran. Tänä vuonna uusien katujen rakentamiseen ja katuverkon kohentamiseen on ollut noin 20 miljoonaa euroa.
Raportin yhtenä tavoitteena on joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen muun muassa palvelutasoa parantamalla ja edullisella hinnalla. Joukkoliikenteen osuus Oulun liikenteestä on vain viisi prosenttia. "Ei se paljon pienempi enää tämän kokoisessa kaupungissa voi olla", Martikainen sanoo.
Oulussa aikuisen kertamaksu on noussut vuoden 2006 2,60 eurosta 2,90 euroon. Saman aikana 30 päivän Oululippu on kallistunut 46:sta 49 euroon ja seutulippu 70:stä 78 euroon. Vuonna 2006 joukkoliikennemääräraha oli 3,77 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli 2,854 miljoonaa ja valtion 0,916 miljoonaa. 2010 määräraha oli 4,965 miljoonaa josta kaupunki maksaa 3,932 miljoonaa ja valtio 1,1 miljoonaa.
Koskilinjojen tilastojen mukaan linjakilometrit ovat nyt suunnilleen samat kuin viisi vuotta sitten, eli 7,7 miljoonaa kilometriä. Matkojen kysyntä sen sijaan on laskenut vuodesta 2001 lähtien ja viime vuonna Koskilinjoilla tehtiin matkoja 6,6 miljoonaa kilometriä.