Kalevassa on syyskuun aikana kerrottu työpaikan menetyksen uhkaavan ainakin runsasta kahtatuhatta eri alan työntekijää. Pohjoissuomalaisista työpaikoista olisi näiden uutisten mukaan liipaisimella noin 550.
Jos työntekijöitä vähentäviä yrityksiä oli uutisten mukaan alun toistakymmentä, väen lisäämistä tosissaan suunnittelevia yrityksiä jäi haaviin kaksi.
Uutisarkistoihin syvemmälle sukeltaminen paljastaa, että samanmoinen meno on jatkunut vuosia.
Yhteistoimintaneuvottelukutsun tai irtisanomislapun käteensä saaneesta kansalaisesta voi tuntua karkealta kiusanteolta tuoreet selvitykset, joiden mukaan Suomen talous on EU-jäsenyyden aikana kehittynyt eurooppalaisittain mallikkaasti.
"Sehän tässä onkin, että vaikka kansantaloudella menee hyvin, ei se tarkoita, että ihmisten elämä olisi ongelmatonta", Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n tutkimusprofessori Jaakko Kiander myöntää. Kiander itse on ollut tekemässä tutkimusta, joka kertoo Suomen menestyneen EU-aikana.
Kansantalouden kasvuun on Suomessa liittynyt voimakas rakennemuutos. Tästä on tutkimusprofessorin mukaan koitunut yrityksille sopeutumisongelmia. "Yrityksissä on käytetty henkilöstövähennyksiä sopeutumiskeinona ennenkin, mutta nyt voisi sanoa, että niitä on käytetty vähän herkemmin. Kun aiemmin ajateltiin, että tulos voi joustaa, nyt sitten niin, että henkilöstö saa joustaa", Kiander arvioi.
Ajatustavan muutos liittyy hänen mielestään yritysten hallintotavan muutokseen. "Ennen kaikkea siihen, että omistajan intressi on tullut entistä voimakkaammaksi. Yritysten johtajien kannustinjärjestelmät on muutettu sellaisiksi, että johtajilla on samanlaiset voitontekohalut kuin omistajilla", Kiander kiteyttää.
"Anglosaksinen osakkeenomistajien etua ja omistuksen arvon nousua korostava ajattelumalli on ilman muuta yleistynyt Suomessa. Ei mitenkään yhtäkkiä, vaan viimeisen kymmenen vuoden aikana", Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö vahvistaa.
Varsinkin suurten yritysten suuromistajat alkavat olla yhä enemmän niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa "kasvottomia" instituutioita, kuten eläke- tai muita vakuutusyhtiöitä. .
Osakkeenomistajan edun tavoittelu korostuu erityisesti pörssiyrityksissä, ja eräänlainen kvartaaliajattelu tuntuu leviävän muihinkin kuin pörssissä noteerattuihin yhtiöihin. Yritys vähentää väkeä ehkä ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta palkkaa tilapäisiä neljännellä neljänneksellä - kausivaihtelun vuoksi.
Kasvuhalut hukassa
Etlan Jyrki Ali-Yrkkö arvioi kilometritehtaan ruuhkautuneen viime vuosina erityisesti siksi, että monessa yrityksessä metsästetään vain kustannuksia. Sitä vastoin kasvua ei tohdita etsiä.
"Eikä ilmiö ole havaittavissa vain Suomessa, vaan laajemminkin. Se jäi ikään kuin päälle 2000-luvun alun laman seurauksena", hän sanoo.
"Jos tarkastelee yritysten kannattavuuksia, eivät ne ole hirveän huonoja. Useimpien yritysten taseetkin ovat terveellä pohjalla, joten kustannusjahdin lisäksi olisi aika etsiä myös kasvumahdollisuuksia", Ali-Yrkkö huomauttaa.