Houkutteleeko ruoka ulkomaisia turisteja, kysyttiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentissa perjantaina.
Maakunnan matkailu- ja ravintola-alan edustajille viisaan sanansa sanonut koulutusjohtaja Jukka Oresto Lahden ammattikorkeakoulusta toteaa yksituumaisesti, ettei ravitseva ja turvallinen ruoka ole riittävä myyntiartikkeli. Ruuan pitää olla todella maukasta, jotta se edistäisi matkailua. Oreston mielestä turisteille on turha tyrkyttää vain paikallisesti herkullisina pidettyjä tuotteita.
Useille suomalaisille perinneruuille hän jakaa armottoman tuomion. ”Graavikalaa ei tule ihmisille tarjota, sillä raaka kala on monelle kauhistus. Kala on tarjottava tuoreena ja hyvin käsiteltynä. Kala ei ole ruokaa, jos siinä on ruotoja.”
Oresto ihmettelee myös, miksi jääkarpaloiden kanssa tarjotaan kinuskia, joka roikkuu päällä kuin räkä ja marjatkin maistuvat vain happamilta. Marjojen aromi vaatii hänen mielestään makeutta sokerista tai hunajasta.
”UIkomaalaiset eivät ymmärrä, miksi heille syötetään lakkoja, kivisiä ja oudonmakuisia marjoja. Ne olisi ainakin paseerattava, jotta kivet saadaan pois.”
Lämminsavuporoa Oresto pitää taas tottumattomallekin syötävänä.
Maakuntamaut tarjolle
Oresto kaipaa Suomeen selkeitä ”maakuntamakuja”. Yhteinen paikallinen makumaailma saataisiin aikaan, jos ravintoloitsijat puhaltaisivat samaan hiileen ja ymmärtäisivät ketjuuntumisen mahdollisuudet. Tarjoajat voisivat tuoda esiin omia erikoisuuksiaan yhteistä taustaa vasten.
”Paikallisesta ruuasta pitää oppia puhumaan niin, että kuola valuu.”
Suomalaisen keittiön vahvuudeksi Oresto näkee pellolta pöytään läpinäkyvän laatuketjun. Kansamme välittömästä luontosuhteesta ravintola-alalla olisikin paljon ammennettavaa.
Oman sukupolvensa, keski-ikäisten, piikkiin Oresto laskee sen, että suomalainen ruokakulttuuri leipä- eli viinapöytineen on tuhoutunut kiireeseen ja kansainvälistymisen pakkoon.
”Ihminen ruokailee, ja sivistynyt aterioi. Olemme pudonneet eläimiksi, sillä usein vain ravitsemme itseämme. Meillä ei ole aikaa syödä ja siksi ruokakulttuurimme näivettyy”, Oresto miettii.
Terveysruuan maihinnousua hän pitää 1960-70-luvun amerikkalaisten hippien hörhöilyn tuloksena.
”Suomessa ruokaa myydään sillä, mitä siinä ei ole: laktoositon, suolaton, rasvaton. Meitä ei näytä kiinnostavan se, mitä ruuassa on.”
Oreston mukaan ilman kulttuurista taustaa ei voida puhua ruuasta isolla alkukirjaimella.
”Kreikassa koko kulttuuriin voi tutustua ruuan kautta. Meiltä puuttuu kreikkalaisten poikkitieteellinen ’maun akatemia’.”
Ulkomaiden suuntaan ei silti pidä kumartaa, vaan on syytä miettiä, miten voisimme tarjota uutta suomalaista ruokaa.