arja.mikkola@kaleva.fi
Mitä, jos sijoittaisit peruselintarvikkeisiin, ruokaöljyyn tai sianlihaan, ehdottaa pankkivirkailija näinä päivinä ihan tavalliselle piensäästäjälle, joka miettii varojensa kohtaloa rahamarkkinoiden lasketellessa jo kuukausia alamäkeä. Ajatuksen tasolla viehättäisikin panostaa tulevaisuuden turvansa säästöporsaisiin.
Yhä kalliimpi raakaöljy, luonnonkatastrofit sekä lisääntyvä kulutus ovat nostaneet huimasti elintarvikkeiden hintoja. Esimerkiksi Saksassa elintarvikkeiden hintoja seuraava ZMP on kirjannut pelkästään viljan hinnan nousseen vuodessa 57 prosenttia. Maito, munat ja rasvat ovat kallistuneet neljänneksen. Lohdun tuo korkeintaan se, että hurja nousuvauhti on yllättänyt kaikki.
EU:n isot elintarviketuottajat ennakoivat jo viime kesänä elintarvikkeiden historian suurimpia hinnannousuja. Saksassa koettiin heti kesän päätteeksi "voishokki", kun hintoja nostettiin puolella. Italialaiset taas suuttuivat vehnän hinnankorotuksista niin, että ryhtyivät symboliseen pastaboikottiin. Ranskalaisia harmittivat kallistuneet patongit.
Suomalaisia ei ruuan hinta ole ainakaan vielä järkyttänyt vastarintaan, vaikka perheissä huokaillaankin maitolitran kalleutta ja juustolat etsivät raaka-ainetta kiven takaa.
Haitissa sen sijaan ihmisjoukot ovat mellakoineet jo päiväkausia. Nuoriso on ryöstänyt supermarketteja tyhjiksi, polttanut autoja ja riehunut hyvinvoivien asuinalueilla. Poliisi ja YK:n sinibaretit ovat suojelleet presidentinlinnaa ampumalla varoituslaukauksia.
Raivon syynä on se, että riisin hinta on enemmän kuin tuplaantunut. Muutos tuntuu lähes jokaisen vatsanpohjassa, sillä neljä viidestä haitilaisesta joutuu tulemaan toimeen alle kahdella dollarilla päivässä.
YK:n hätäapukoordinaattori on varoittanut ruokamellakoiden vaarantavan poliittista vakautta maailmanlaajuisesti. Viime kuukausina on barrikadeille kiivetty ruuan hinnan takia myös muun muassa Norsunluurannikolla, Kamerunissa, Senegalissa, Mauretaniassa, Utsbekistanissa, Jemenissä, Boliviassa ja Indonesiassa.
Egyptiläisiä piinaa leipäkriisi. Leivän hinta on noussut yli kolmanneksen ja öljystäkin joutuu maksamaan neljänneksen aikaisempaa enemmän. Kiinassa elintarvikkeiden hinnat nousivat pelkästään tammikuussa lähes viidenneksen. Intiassa periaatteessa jokaikinen riisiannos on laskennallisesti selvästi viime vuotista pienempi.
Filippiineillä on riisin hamstraajia uhattu sabotaasisyytteillä ja hampurilaisketjuja kehotetaan jakamaan puolikkaita riisiannoksia. Lisäksi harkitaan golfkenttien varaamista viljelykseen.
Maailman elintarvikejärjestö FAO on hälyttänyt tarvitsevansa lisää avustusrahaa. Se ennakoi sokerin, maissin ja soijapapujen hinnan nousevan vielä vuosia. Kriisi siis vain kiristyy.
Ensi kertaa nälän arvioidaan kohtaavan myös kaupunkien asukkaita: vaikka ruokaa riittäisi, siihen ei enää olisi varaa. Ruokapulaan olisi reagoitava vielä nopeammin kuin ilmastonmuutoksen uhkaan. Arvion mukaan ruuan tuotanto olisi maailmassa kaksinkertaistettava ja rikkaiden maiden perustettava ruokarahastoja. Muuten nälänhätä johtaa täyskaaokseen.
Olisiko tässä hyvä rako verottaa globaalisti energiayritysten epäoikeudenmukaisia Windfall-tuloja? Öljyn hinnannousu on myös houkuttanut monia maita siirtymään biopolttoainetuotantoon, mikä osaltaan nostaa ruuan hintaa. Taas ollaan suurten valintojen edessä.