Ruuan hinta ta­saan­tu­nut

Ruuan hinnan nousu on tasaantunut alkuvuoden kovista lukemista. Vuoden ensimmäisinä kuukausina ruuan hinta nousi yleisellä tasolla viidestä kuuteen prosenttia etenkin makeisveron korotuksen ja raaka-aineiden sekä energiakustannusten nousun myötä.

Oululainen Jari Aakko kertoo seuraavansa ruoan hintoja samalla tavalla tarkkaan kuten ennenkin. ”Lapsiperheessä on yleensäkin tarkkaa, mitä ostetaan, joten sinänsä ei ole mitään muutosta”, Aakko toteaa.
Oululainen Jari Aakko kertoo seuraavansa ruoan hintoja samalla tavalla tarkkaan kuten ennenkin. ”Lapsiperheessä on yleensäkin tarkkaa, mitä ostetaan, joten sinänsä ei ole mitään muutosta”, Aakko toteaa.
Kuva: Risto Rasila

Ruuan hinnan nousu on tasaantunut alkuvuoden kovista lukemista. Vuoden ensimmäisinä kuukausina ruuan hinta nousi yleisellä tasolla viidestä kuuteen prosenttia etenkin makeisveron korotuksen ja raaka-aineiden sekä energiakustannusten nousun myötä.

"Ruuan hinta on tänä vuonna ollut keskeinen inflaatioveturi. Nousun kovin piikki ajoittui alkuvuoteen veronkorotusten ja raaka-ainekustannusten noustessa. Tuoreet inflaatioluvut eivät siihen juurikaan ole vaikuttaneet. Nousu on nyt tasaantunut ja hidastuu loppuvuotta kohden, mutta eivät hinnat tästä ainakaan laskemaan lähde", arvioi maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Pellervon Taloustutkimuksesta (PTT).

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa neljä prosenttia. PTT julkaisee oman suhdanne-ennusteensa syyskuussa.

Viljan hinta on Suomessa hieman noussut kevään tasosta. Hintatason asettuminen nähdään kuitenkin lopullisesti vasta sadonkorjuun myötä.

"Viime kuukausien aikana ruuan hintakehityksessä ei oikeastaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Keväällä saavutettu taso on pitänyt varsin hyvin. Kesän aikana maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat hieman eläneet satonäkymien mukaan. Näkymät ovat tosin suhteellisen hyvät".

Vuoden alusta uudistettu virvoitusjuomavero on nostanut alkoholittomien juomien hintoja reippaasti. Myös kahvin hinta on noussut hurjaa vauhtia viimeisen vuoden aikana. Hinnannousua selittävät huono sato ja pörssikeinottelu.

"Heinäkuussa kahvin keskihinta oli 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Kahvin paino kuluttajahintaindeksin tuoteryhmässä on kova, joten tuntuva hinnankorotus näkyy myös siellä", Arovuori selittää.

Makeisveroa korotettiin niin ikään vuoden alussa. Sen vaikutuksesta esimerkiksi jäätelön hinta on kallistunut vuodessa lähes 30 prosenttia.

Halventuneista kulutushyödykkeistä Arovuori nostaa merkittävimpinä esiin hedelmät ja kasvikset.

"Hedelmien hinnat olivat tammi-helmikuussa 15 prosenttia korkeammalla kuin alkuvuodesta 2010, mutta nyt hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosi sitten. Se on aika merkittävä juttu. Ilmeisesti taustalla ovat Etelä-Euroopan paremmat sääolosuhteet. Kasvisten hinnat olivat samoin viime talvena korkealla, mutta nyt sielläkin on tultu alaspäin."

Lue lisää ruuan hinnasta maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä