Maatalouspolitiikan professori Jukka Kola ennustaa ruuan hintatason pysyvän korkealla seuraavan parinkymmenen vuoden ajan: "Hintapiikit tulevat toistumaan, mutta piikin lähtötaso ratkaisee, kuinka korkealle päädytään."
Kolan mukaan hinnannousuun vaikuttaa kaksi pitkän aikavälin päälinjaa. Kulutus länsimaistuu kehittyvissä maissa, ja ilmastonmuutos heikentää aiemmin hyviä viljelysmaita.
Sadot ovat jääneet jo viime vuosina keskiarvoista ja biopolttoaineisiin on uhrattu paljon amerikkalaista maissia sekä eurooppalaista kasviöljyä. OECD:n julkistaman tuoreen selvityksen mukaan biopolttoaineiden tuottaminen on ollut kallista ja tehotonta.
Nykyiset kymmenien miljardien tuet vähentävät liikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä alle yhdellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Paras hyötysuhde on raportin mukaan sokeriruo´osta valmistetulla etanolilla.
Viljelijät pinteessä tuontiruuan vuoksi
Maanviljelijöiden tulisi periaatteessa hyötyä korkeista hinnoista. Samanaikainen tuotantokustannuksien nousu on kuitenkin syönyt voiton. MTK:n toisen varapuheenjohtajan Juha Marttilan mukaan etenkin sikatilat ovat kärsineet öljyn, viljan, lannoitteiden ja rehujen rajusta hinnannoususta.
Marttilan mielestä hintakriisiä on pahentanut EU:n viimekeväinen päätös ostaa sianlihaa Saksasta, jossa lihaa oli tuotettu liikaa. Ylituotantoa on nyt purettu EU:n jokaiselle laidalle, muun muassa Suomeen. Marttilan mukaan grillikaudella myydystä lihasta 40-50 prosenttia on ollut tuontitavaraa.
Muun muassa Pouttu ja Järvi-Suomen Portti käyttävät tuotteissaan ulkomaista lihaa, joka pakastetaan alkuperämaassa. Pakastus ei koske yksinomaan ulkomaista lihaa.
Myös Atria joutuu pakastamaan osan tuotteistaan. Pakastuksesta ei tarvitse mainita tuoteselosteessa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajan Jaana Husu-Kallion mukaan juridiikka ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. "Mielestäni Joutsenlippu-merkki kertoo kuluttajalle parhaiten laadukkaasta tuotteesta. Mikään ei toisaalta estä tuottajaa lisäämästä selventäviä merkintöjä tuotteen yhteyteen", Husu-Kallio toteaa.
Arvonlisäveron
alennus ei vakuuta
Järvi-Suomen Portin Tikkalan ruokatehtaan tehdaspäällikön Tapio Eevan mukaan kuluttajan kannalta voisi olla hyvä, jos pakastus olisi merkitty tuoteselosteeseen.
Ruuan arvonlisäveron mahdollinen alennus ei vakuuta Jukka Kolaa.
"Kuluttajalle tuleva hyöty on arvioiden mukaan kolmen prosentin luokkaa. Mitä alennuksesta jää lopulta jäljelle?" Kolan mukaan pienituloisia tuettaisiin tehokkaammin suorin tulonsiirroin.
Juha Marttila taas näkee arvonlisäveron alennuksen tervetulleena uudistuksena, josta hyötyvät etenkin pienituloiset.
"Jos vuoden ruokalaskun laskee yhteen, summa on merkittävä", Marttila toteaa.
Kolan mielestä tulevaisuudessa on pakko löytää uusia keinoja maatalouden tehokkuuden lisäämiseksi, esimerkiksi tutkimusta ja koulutusta lisäämällä. "Tällä hetkellä maatalous käyttää noin 80 prosenttia maailman makeasta vedestä", Kola huomauttaa.
Afrikan tietyt osat ovat potentiaalista tuotantoaluetta. Tuotanto pitäisi vain saada jalalle. "Ensin tulisi laittaa vain pieni alue toimintakuntoon, jossa kansainvälisillä yrityksillä voisi olla merkittävä rooli. Yrityksiä on turhaan varottu kehittämistyössä, esimerkiksi Nestléllä on nyt todella hyvä kestävän kehityksen ohjelma", Kola ehdottaa.