Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo, että EU:n ja Suomen tärkeimpiä huolenaiheita on ruoan hinnan nousu. Suomella on varmasti varaa laskea ruoan arvonlisäveroa, varsinkin kun sitä vertaa muihin Euroopan maihin.
"Ranskassa nostetaan niin sanotun roskaruoan arvonlisävero 16 prosenttiin, kun meillä prosentti kaikelle ruoalle on 22. Vero pitää Suomessa ruoan hinnan korkeampana kuin muualla", Jäätteenmäki vertaa.
Lomaa Euroopan parlamentista pitävä Jäätteenmäki piipahti keskiviikkona Oulussa suurmessuilla, Kempeleessä ja Limingassa.
Ensi vuonna toteutettava arvonlisäveron alennus on hyvä alku, kun varmistetaan, että se menee kuluttajan pussiin eikä esimerkiksi kauppojen lisäneliöihin.
EU patistakoon
tasa-arvoon
Koska neuvottelut perussopimuksesta ovat nyt jäissä, EU:ssa voitaisiin Jäätteenmäen mukaan tehdä täsmäkorjauksia, kuten lisätä päätöksenteon avoimuutta ja kehittää sosiaaliturvaa vahvemmaksi.
"Puhutaan vaurauden alueesta, mutta työttömiä on 17-18 miljoonaa. Suomen väkiluvun verran ihmisiä elää todella pienillä tuloilla. Esimerkiksi EU:n työelämänlainsäädäntöä voitaisiin parantaa", Jäätteenmäki sanoo.
Ulkomailta tulevia työntekijöitä pitäisi kohdella nykyistä ihmismäisemmin ja tarjota heille samat edut kuin kotimaan kansalaisille.
"Emme mekään halua, että ulkomaille töihin menevä suomalainen saa muita huonommat työehdot ja palkat. Myös tänne tulevia ulkomaalaisia pitää kohdella tasavertaisesti. EU:n pitää patistaa maat tasa-arvoon", Jäätteenmäki linjaa.
Hänen mielestään EU:n tulee valvoa myös sitä, että eurooppalaiset yritykset kohtelevat työntekijöitään kunnolla toimiessaan halvan työvoiman maissa, kuten Kiinassa.
Oma komissaari
tärkeä tavoite
Jäätteenmäki ei pidä jäsenmaiden suurta määrää sen esteenä, että jokaisella olisi tulevaisuudessakin oma komissaari. Hänen mielestään Suomen etu ja tärkeä tavoite on, että komissaareja ei jaettaisi vuorotteluperiaatteella eri maille.
"Ranskan hallituksessa on 38 ministeriä, mutta en ole koskaan kuullut maan presidentinkään sanovan, että hallitus olisi toimintakyvytön suuren määrän takia. On tekosyy, jos sanotaan että 30 komissaaria on liikaa", Jäätteenmäki vertaa.
Komissaari
pienten etu
Koska Irlanti järjestää kansanäänestyksen uudesta perussopimuksesta vasta ensi keväänä, komissaarien määrästä on riittävästi aikaa keskustella.
"Irlantihan on myös asettanut tavoitteekseen oman komissaarin. Se on pienten valtioiden etu, vaikka komissaarien kierrätys olisi kuinka tehokasta", Jäätteenmäki sanoo.
Komissaareilla on hänen mielestään paljon valtaa, sillä he pystyvät vaikuttamaan esimerkiksi direktiiviesitysten sisältöön ennen kuin ne annetaan parlamentille.
"Irlantilaiset ovat viisaita, koska he asettivat komissaarikysymyksen sopimusneuvottelujen ehdoiksi."
Arvostellessaan suunnitelmia veronalennuksista Jäätteenmäki sohaisee valtiovarainministeriötä johtavan kokoomuksen suuntaan.
Hän toivoo, että keskusta ja vihreät yhdessä pyrkivät muuttamaan veronkevennysesitystä siten, että kevennykset suunnataan pieni- ja keskituloisille.
"On syytä miettiä, pitääkö kevennysten olla tuon kokoisia, vai suunnataanko varat suureen sosiaaliturvauudistukseen. Pelkään, että sosiaaliturvauudistuksessa toimeentulotukiasiat vain siirretään kelalle, mutta ihmiseen vaikuttavia uudistuksia ei tehdä", Jäätteenmäki pohtii.
Reilun vuoden ikäinen hallitus on hänen mukaansa tehnyt päätökset yhdessä, eikä keskustaa voi syyttää kokoomuksen liekanarussa roikkumisesta.
Jäätteenmäki sanoo, että keskustan sisälläkin täytyy miettiä, haluaako puolue lisätä vai vähentää tuloeroja, ja miten se haluaa toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen.