Ruuan al­ku­pe­rä­mer­kin­tä kai­ve­lun alla

Alkuperämaan löytäminen elintarvikkeen pakkauksesta on usein kovan työn takana. Fontti on huono, se on liian pientä ja merkintä erottuu huonosti pakkausmateriaalista, luettelee elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Suomen Kuluttajaliitosta.

Epäselveät ja liian pienet kirjaimet tuottavat ongelmia kuluttajille.
Epäselveät ja liian pienet kirjaimet tuottavat ongelmia kuluttajille.
Kuva: Janica Karasti

Alkuperämaan löytäminen elintarvikkeen pakkauksesta on usein kovan työn takana. Fontti on huono, se on liian pientä ja merkintä erottuu huonosti pakkausmateriaalista, luettelee elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Suomen Kuluttajaliitosta.

Marniemen mukaan alkuperämaa pitäisi kertoa selkeästi näkyvällä merkinnällä. "Yksi ratkaisu tähän on joutsenlippu, joka kertoo kotimaisuudesta. Toisaalta yrityksen ei ole mielekästä ilmoittaa kissan kokoisin kirjaimin, jos tuote ei ole kotimainen", Marniemi pyörittelee.

Kuluttajakyselyt osoittavat, että suomalaiset ostavat mieluiten kotimaista ruokaa. Myös kiinnostus ruuan alkuperää ja tuotanto-olosuhteita kohtaan lisääntyy koko ajan. "Toinen juttu on sitten se, miten kiinnostus heijastuu ostokäyttäytymiseen. Usein mennään hinnan mukaan", ylitarkastaja Tytti Itkonen Evirasta toteaa.

Eviran tekemän kyselytutkimuksen mukaan viidesosa kuluttajista tarkistaa tuotteen alkuperän pakkauksesta.

Lainsäädännön mukaan tuotteen alkuperämaata ei tarvitse automaattisesti ilmoittaa. Alkuperämerkintä on pakollinen silloin, kun sen puuttuminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun tuontiruualla on suomalainen markkinoija. Elintarvike ei saa antaa vaikutelmaa, että se on peräisin jostain muusta maasta kuin mistä se on.

Pakollista alkuperän kertominen on kasvisten, hedelmien, hunajan, naudanlihan ja kalan kohdalla.

Lue lisää perjantain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä