Kyllä styroksiboksilla pärjää, jos vähänkin pystyy itse asiaa auttamaan. Jos on hyvät hampaat, suoli toimii ja ruokahalu tallella.
Mutta jos kyseessä on yksinäinen, huonosti liikkuva vanhus, joka ei itse pääse kauppaan ja joka joutuu liimailemaan muistilappuja syömisistään, pärjäämisen kanssa on jo huonommin.
Viime maanantain Kalevassa kurkistettiin, mitä kotipalveluateria pitää sisällään ja pyydettiin kommentteja lukijoilta. Palautteen perusteella vanhusten ateriointi voi olla luvattoman heikoissa kantimissa. Kotipalvelun ateria on tarkoitettu vain yhdeksi päivän aterioista, mutta joissain tapauksissa sillä kuitataan jopa kahden päivän syömiset: ateria yksinkertaisesti pannaan puoliksi ja syödään seuraavana päivänä loput.
"Se on ihan yleistä. Joko vanhus ei itse raski tilata sitä joka päiväksi tai sitten omaiset puuttuvat asiaan ja ovat sitä mieltä, että kyllä se meidän isä tai äiti pärjää yhdellä annoksella. Ja sitten sitä seuraavana päivänä lämmitetään yhtä pottua ja lusikallista kastiketta", kertoo kotipalvelussa työskentelevä nainen.
"Kunpa ei koskaan tarvitsisi olla tuontiruuan varassa! Sairaaloissa makaavat kuulemani mukaan kärsivät sen vuoksi nälkää, kun kukaan ei jouda vanhusta syöttämään. Liekö perää, en tiedä. Haluaisin kuolla ennekuin minusta tulee niin avuton, etten omillani pärjää. Nyt vielä pärjään", kertoo 77-vuotias Kalevan juttutuvassa.
Ruuan mausta oltiin monta mieltä. Joidenkin mielestä se oli hyvää, suorastaan maukasta. Enemmistö kaipasi ruokaan kuitenkin vaihtelua. Pääruokana on turhan usein perunaa ja kastiketta ja salaattina kaalia.
"Melkein kaikilla vanhuksilla on proteesit ja niillä on tosi vaikea syödä raakaa kaalta", huomauttaa Ulla Takkinen, jonka 89-vuotias äiti on ruokapalvelun asiakas.
Puremisongelmat korostuivat monessa puheenvuorossa. Kokolihan sijasta toivottiin jauhelihaa tai muuta helpommin syötävää lihaa. Pahimmillaan huonosti pureksittu ruoka saattaa aiheuttaa vakavia suolistotukoksia tai oksentelua. Joitakin ruokia pidettiin myös aivan liian kuivina.
Sairaanhoitaja Leena Ala-Viuhkola toivoi enemmän kotimaisia kasviksia, vihreätä parsaa tai kukkakaalia, keitettyä porkkanaa ja riisiä.
"Ne antaisivat ruokaan myös väriä ja houkuttelevaa näköä."
Moni toivoi vanhoja, perinteisiä ruokalajeja, kuten vaikkapa silakkalaatikkoa, maitopottuja, läskisoosia, veripalttua, karjalanpaistia sekä peruspuuroja.
Ruuan ulkonäköä pidettiin lähes kaikissa kommenteissa ikävänä. Koska osasyynä on tylsä styrokspakkaus, hoksautettiin joissain kommenteissa, että senhän voi kumota vanhuksen omalle lautasella ja pistää salaatit nätisti esille. Tämäkään ei onnistu, jos heikkokuntoinen vanhus jää yksin pakettinsa kanssa. "Monesti se on siinä tiskipöydän kulmalla avaamattomana vielä kun iltahoitaja tulee käymään", kertoi eräs kotipalvelussa työskennellyt.
Kotipalveluhenkilöstö ei useinkaan ehdi laittamaan ruokaa vanhuksille. Monissa puheenvuoroissa muistutettiinkin myös omaisten vastuusta.